Työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen osallistuneiden asiakasprofiili ja toimenpiteiden vaikuttavuus Espoon työvoiman palvelukeskuksessa vuonna 2008

Abstract

Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää vuoden 2008 työharjoittelu- ja työelämävalmennuspäätöksien perusteella asiakkaiden profiili ja toimenpiteiden vaikuttavuus Espoon työvoiman palvelukeskuksessa. Tulosten perusteella on mahdollisuus kehittää omaa työtäni ja Espoon työvoiman palvelukeskuksen toimintaa.

Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyö kuuluu yhteisö- ja perusturvatyön erityisalueeseen lisäten tietoa poliittisten päätöksien toimivuudesta. Se parantaa, syventää ja lisää myös ammatillista osaamista. Teoreettisena taustana toimivat hallitusohjelma ja työvoiman palvelukeskusta, työharjoittelua ja työelämävalmennusta säätelevät normit, lait ja asetukset sekä aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset. Tutkimus on analysoitu toimenpiteiden osalta vuonna 2008 voimassaolevien säännöksien pohjalta.

Metodologinen esittely: Tutkimuksessa tarkastellaan viranomaispäätöksiä. Tutkimusaineisto koostuu vuonna 2008 tehdyistä päätösasiakirjoista ja asiakkaita tarkastellaan tilastollisena aineistona. Aineistona käytetään 248 myönteistä viranomaispäätöstä. Vaikuttavuuden osalta päätöksiä tarkastellaan siten, että ne päätökset jotka jatkuivat samalla työnantajalla kuukauden sisällä, on yhdistetty yhdeksi päätökseksi. Yhdistettyjä päätöksiä oli 191 kappaletta. Vaikuttavuudessa tutkitaan mitä henkilölle on tapahtunut kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteen jälkeen.

Keskeiset tutkimustulokset: Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista oli vuoden 2008 aikana päätöksien perusteella työharjoittelu- ja työelämävalmennustoimenpiteissä 35,9 prosenttia. Työharjoittelujen osuus oli 12 prosenttia, työelämävalmennuksen 82 prosenttia ja työelämävalmennuksen työllistämistuella 6 prosenttia. Työttömänä työnhakijana oli kuuden kuukauden kuluttua toimenpiteen päättymisestä 48,7 prosenttia. Ne, jotka kuuluivat vertailuryhmään ja jotka eivät olleet toimenpiteessä, oli kuuden kuukauden kuluttua työttömänä työnhakijana 83,4 prosenttia.

Johtopäätökset: Tämän selvityksen perusteella työharjoittelu- ja työelämävalmennustoimenpiteenä antavat todennäköisesti paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin jos työtön työnhakija ei ole missään toimenpiteessä. Toimenpiteet näyttäisivät aktivoivan ihmisiä pidemmälläkin ajanjaksolla. Tarvittaisiin kuitenkin enemmän systemaattista vaikutuksien seurantaa, jotta päätöksien vaikuttavuudesta voitaisiin tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Lisäksi jatkotutkimuksissa tarvittaisiin myös mittari, jolla mitattaisiin toimenpiteiden vaikutuksia elämänhallintaan.

Thesis description: The objective of this bachelor´s thesis is to profile clients attending practical training and preparation for working life based on the official decisions made in 2008. The results will be used for the development of the activity of labour force service centre in Espoo. In addition I´ll benefit the results in the development of my own work at this center.

Theoretical summary: The thesis is based on the special field of community work. It will provide understanding and a new social perspective as well as improve, increase and deepen expertise in the field. The government platform, laws and acts on the public employment service are the theoretical framework of this survey which regulates the actions of the labour force service centre. The study is analysed according to regulations valid in 2008.

Methodological summary: The research material consists of 248 positive official decisions. The impact of the activities is analyzed on the basis of 191 decisions. If the activity continues after the first decision at the same employer, the decision has assessed as a continuous decision. The efficiency is assessed by analysing the labour market situation of the jobseekers three and six months after the activity.

Main results: 35, 9 per cent of the clients of Espoo labour force service centre attended practical training and preparation for working life in 2008. Of these 12 per cent attended practical training and 82 per cent preparation for working life. After six month of the activity 48,7 % of them were unemployed, which is a positive finding compared to the control group of which 83,4 % were unemployed after six months.

Conclusions: The practical training and preparation for working life seem to enhance employment and activate clients for a longer period of time. For making more reliable conclusions it would be necessary to have more systematic follow-up studies. Also social indicators are needed to measure factors of the sense of life control.

Key words: practical training, preparation for working life, labor force service center