Perhetyö erityisessä huolenpidossa : Perhetyö ja sen kehittäminen Limingan koulutuskeskuksen erityisen huolenpidon osastoilla

Abstract

Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Limingan koulutuskeskuksessa työskentelevien erityisen huolenpidon osastojen työntekijöiden näkemyksiä perhetyöstä ja sen kehittämisestä. Selvityksen pohjalta on laadittu ohjeistus siitä, mikä on vähimmäisvaatimus perhetyölle työntekijöiden arjen työssä. Opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, mitä asioita on erityisen huolenpidon osastojen perhetyötä suunniteltaessa osattava huomioida ja miten erityisen huolenpidon erityispiirteet vaikuttavat perhetyön toteuttamiseen.

Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Perhetyö nähdään tänä päivänä monimuotoisena eikä perhe käsite ole myöskään niin yksiselitteinen kuin ennen. Erityisen huolenpidon käsite on monille tuntematon ja erityisesti se, miten perhetyö erityisessä huolenpidossa ilmenee. Opinnäytetyössä selvitetään kirjallisuuden avulla niitä asioita, joita perhetyöltä yleisesti edellytetään sekä sitä, mitä on erityinen huolenpito lastensuojelun hoitokäytäntönä. Tavoitteena on saattaa sekä perhetyön ja erityisen huolenpidon käsitteet yhteen muodostamalla näkemys siitä, mitä perhetyö erityisessä huolenpidossa sisältää.

Metodologinen esittely: Opinnäytetyö noudattaa kvalitatiivista tutkimusotetta. Metodina työskentelyssä on käytetty ohjaavaa kyselytutkimusta ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysia.

Keskeiset tutkimustulokset: Limingan koulutuskeskuksen erityisen huolenpidon osastojen työntekijöiden näkemykset perhetyön toteuttamisesta osoittautuivat samansuuntaisiksi ja useilla työntekijöillä oli valmiita ideoita perhetyön kehittämiseksi. Perhetyö nähtiin tärkeäksi ja välttämättömäksi osaksi käytännön työtä. Tulevaisuudessa perhetyön toivottiin kehittyvän suunnitelmallisemmaksi, konkreettisemmaksi ja näkyvämmäksi osaksi ohjaajien arjen työskentelyä.

Perhetyö nähdään kartoittavana ja pohjaa luovana työskentelynä, jonka toteutumista pitäisi tarkemmin seurata ja dokumentoida.

Johtopäätökset: Koska lastensuojelussa pidemmän aikavälin tavoite on ohjata lapsia takaisin kotiin päin, on yhteistyö perheiden ja lähiverkoston kanssa edellytys tavoitteiden toteutumiselle. Jotta perhetyön saavuttaisi suunnitelmallisemman ja konkreettisemman luonteen, tulee perhetyön toteuttamisesta laatia selkeä ohjeistus siitä, mikä on vähimmäisvaatimus perhetyön toteuttamiselle ja mitä kenenkin tehtävänkuvaan kuuluu sen osalta. Perhetyön seuranta ja kehittäminen ovat myös niitä asioita, jotka vaativat tarkempaa ohjeistusta.

Thesis description: The objective of this thesis is to research the views of the special-care ward employees in the Liminka Residential School on family work and how to develop it. Based on this research, instructions on the minimum requirements for family work in the every-day work of the employees have been created. This thesis studies what needs to be taken into consideration when planning family work in the special-care wards, and how the characteristics of special-care affect the execution of family work.

Theoretical summary: Today, family work is seen as versatile, and the concept of `family´ has become more complex. The concept of `special-care´ is unknown to many, along with the manifestation of family work in special-care. With the help of literature of the field, his thesis researches what is required of family work in general, and what special-care is as a clinical practice in child welfare. The goal is to bring together the concepts of family work and special-care by forming a view of what family work in special-care entails.

Methodological summary: This thesis follows a qualitative research method. The method applied is a guiding questionnaire, and the analysis method is content analysis.

Main results: The views of the employees in the Liminka Residential School´s special-care wards on the execution of family work proved to be in accordance with each other. Also, many employees had ideas on how to develop family work. Family work was seen as an important and indispensable part of the actual, everyday work. The employees hoped that in the future family work would become more planned and more concrete, and also a more visible part of the every-day work of the counselors.

Family work is seen as mapping and foundation-building work, whose execution should be more closely followed and documented.

Conclusions: The long-term goal of child welfare is to guide the children back to living at home, and therefore cooperation with families and the close networks is a prerequisite for meeting that goal. In order for family work to become more planned and concrete, there needs to be clear instructions for the execution of family work, the minimum requirements for it, and also for what is included in the job description of the counselors doing family work. Following and developing family work also require more precise instructions.