Hulevedet yleiskaavoissa
Schulte-Tigges, Anu (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916234
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916234
Tiivistelmä
Työn aiheena oli tutkia, miten hulevesien kokonaisvaltainen hallinta on huomioitu maankäytön suunnittelussa ja erityisesti yleiskaavatasolla. Hulevesisäädökset siirrettiin vesihuoltolain alaisuudesta vuonna 2014 maankäyttö- ja rakennuslakiin. Työn toimeksiantajana toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka toimenkuvaan kuuluu edistää kuntien alueiden käytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä maankäyttö- ja rakennuslain säädösten mukaisesti.
Tutkimustyössä selvitettiin, miten hulevesien kokonaishallinta on huomioitu kuntien yleiskaavoissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimita-alueella, kolmessa pohjalaismaakunnassa. Työssä tutkittiin asiantuntija-arviolla valittuja viittä yleiskaavaa, jotka edustavat mahdollisimman laajasti toimeksiantajan toiminta-aluetta. Tutkitut kaavat ovat hyväksyttyjä tai vireillä olevia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Tutkituiksi kaavoiksi valikoituivat Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035, Kokkolan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Lapuan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Nurmon keskustan osayleiskaava 2030 ja Vaasan keskustan osayleiskaava 2040.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista menetelmää ja tutkimusotteena teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkittava aineisto koostui julkisesta kaavamateriaalista ja toimeksiantajan ei-julkisista dokumenteista, kuten työkokousten muistiosta.
Opinnäytetyön tuloksina esitetään yksinkertaistettu taulukko, josta ilmenee tulokset jaoteltuna teoriapohjaiseen termistöön. Tulokset on analysoitu siten, että toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää niitä edistäessään maankäytön suunnittelua kaavaprosesseissa.
Tutkimustyössä selvitettiin, miten hulevesien kokonaishallinta on huomioitu kuntien yleiskaavoissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimita-alueella, kolmessa pohjalaismaakunnassa. Työssä tutkittiin asiantuntija-arviolla valittuja viittä yleiskaavaa, jotka edustavat mahdollisimman laajasti toimeksiantajan toiminta-aluetta. Tutkitut kaavat ovat hyväksyttyjä tai vireillä olevia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Tutkituiksi kaavoiksi valikoituivat Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035, Kokkolan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Lapuan keskustaajaman osayleiskaava 2030, Nurmon keskustan osayleiskaava 2030 ja Vaasan keskustan osayleiskaava 2040.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista menetelmää ja tutkimusotteena teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkittava aineisto koostui julkisesta kaavamateriaalista ja toimeksiantajan ei-julkisista dokumenteista, kuten työkokousten muistiosta.
Opinnäytetyön tuloksina esitetään yksinkertaistettu taulukko, josta ilmenee tulokset jaoteltuna teoriapohjaiseen termistöön. Tulokset on analysoitu siten, että toimeksiantajan on mahdollista hyödyntää niitä edistäessään maankäytön suunnittelua kaavaprosesseissa.