Perhepäivähoitajan perehdyttäminen : Perehdytyskansio ja perehdytysohjelma perhepäivähoitajille
Karppinen, Marjo; Ahola, Minna (2010)
Karppinen, Marjo
Ahola, Minna
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101313657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101313657
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ja tuottaa perehdytyskansio ja perehdytysohjelma perhepäivähoitajille. Perehdytyskansio on tuotettu yhteistyössä Tyrnävän perhepäivähoidonjohtajan sekä Tyrnävän ja Rovaniemen perhepäivähoitajien kanssa. Heiltä olemme saaneet haastattelujen perusteella ideoita siitä, mitä perhepäivähoitajat perehdyttämiskansioon haluavat sekä siitä, millaista perehdyttämistä halutaan. Perehdyttämisprosessissa
mallina käytettiin Järvenpään perehdytysmallia.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Työmme teoriaosuudessa käsittelemme perhepäivähoitoa osana varhaiskasvatusta,mentorointia, perehdytystä, sen hyötyä ja tavoitteita sekä perehdyttämisen suunnittelua, keinoja, arviointia ja seurantaa. Lisäksi käsittelemme perehdyttämistä prosessina. Työmme lopussa on perehdyttämiskansion ja perehdyttämisohjelman laatimisprosessi sekä suunnittelemamme perehdyttämisohjelma perhepäivähoitajille.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme on toimintatutkimus.Tutkimusotteemme on laadullinen ja menetelmänä käytimme teemahaastattelua. Teemahaastattelulla keräsimme aineistoa perehdytyskansioon ja perehdytysprosessiin.
Keskeiset tutkimustulokset: Opinnäytetyömme keskeinen tulos on, että perhepäivähoitajat kokevat työhön perehdyttämisen tärkeäksi ja että siihen pitää panostaa. Haastateltavien mielestä ensitiedot työstä tulee saada esimieheltä. Toiveena oli, että perehdytyskansiota käytäisiin syvällisemmin läpi. Tähän tarpeeseen kehitimme perehdytysohjelman ja perehdytyskansion.
Johtopäätökset: Hyvä perehdytys on edellytys laadukkaalle työlle. Perhepäivähoitajan työssä ei ole saatavilla aina vertaistukea, joten työhön perehdyttämisen merkitys mentorin avulla korostuu. Mentoroinnin avulla molemmat sekä perehdyttäjä että perehdytettävä oppivat ja kehittyvät sekä saavat uusia näkökulmia ja uutta tietoa. Mentoroinnin avulla opitaan toinen toiselta tekemällä ja oivaltamalla itse.
mallina käytettiin Järvenpään perehdytysmallia.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Työmme teoriaosuudessa käsittelemme perhepäivähoitoa osana varhaiskasvatusta,mentorointia, perehdytystä, sen hyötyä ja tavoitteita sekä perehdyttämisen suunnittelua, keinoja, arviointia ja seurantaa. Lisäksi käsittelemme perehdyttämistä prosessina. Työmme lopussa on perehdyttämiskansion ja perehdyttämisohjelman laatimisprosessi sekä suunnittelemamme perehdyttämisohjelma perhepäivähoitajille.
Metodologinen esittely:
Opinnäytetyömme on toimintatutkimus.Tutkimusotteemme on laadullinen ja menetelmänä käytimme teemahaastattelua. Teemahaastattelulla keräsimme aineistoa perehdytyskansioon ja perehdytysprosessiin.
Keskeiset tutkimustulokset: Opinnäytetyömme keskeinen tulos on, että perhepäivähoitajat kokevat työhön perehdyttämisen tärkeäksi ja että siihen pitää panostaa. Haastateltavien mielestä ensitiedot työstä tulee saada esimieheltä. Toiveena oli, että perehdytyskansiota käytäisiin syvällisemmin läpi. Tähän tarpeeseen kehitimme perehdytysohjelman ja perehdytyskansion.
Johtopäätökset: Hyvä perehdytys on edellytys laadukkaalle työlle. Perhepäivähoitajan työssä ei ole saatavilla aina vertaistukea, joten työhön perehdyttämisen merkitys mentorin avulla korostuu. Mentoroinnin avulla molemmat sekä perehdyttäjä että perehdytettävä oppivat ja kehittyvät sekä saavat uusia näkökulmia ja uutta tietoa. Mentoroinnin avulla opitaan toinen toiselta tekemällä ja oivaltamalla itse.