Seksuaaliterveyspalvelujen kehittäminen : Helsingissä opiskelevien nuorten näkökulmia
Käyhkö, Maarit; Salmela, Essi (2010)
Käyhkö, Maarit
Salmela, Essi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110114052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110114052
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvien nuorten näkemyksiä seksuaaliterveyspalvelujen kehittämisestä. Työ kuuluu Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen terveydenhuollon peruspalveluissa sekä ammatillisessa koulutuksessa –hankkeeseen. Hanke on osa laajempaa Sosiaali- ja terveysministeriön Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaa, joka toteutetaan vuosina 2007-2011.
Työhömme liittyvä aineisto on kerätty yhden määrällisen kysymyksen ja kahden laadullisen kysymyksen avulla. Tavoitteena työssämme oli saada määrällisen kysymyksen kautta tietoa siitä, mikä nuorten mielestä on tärkeää seksuaaliterveyspalveluja käytettäessä. Laadullisilla kysymyksillä selvitimme nuorten määrittelemiä kehitystarpeita ja mielipiteitä seksuaaliterveyspalveluista. Aineisto työhön kerättiin ammattikouluissa ja lukioissa opiskelevilta nuorilta sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2010. Opinnäytetyömme tulokset on analysoitu 210 Helsingissä opiskelevan nuoren vastauksesta. Hankkeeseen liittyvään verkkokyselyyn osallistui kokonaisuudessaan 534 nuorta. Aineiston avoimien kysymysten vastauksia tarkasteltiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen ja työhömme kuuluva yksi määrällinen kysymys analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Helsingissä opiskelevien nuorten vastauksista laadullisiin kysymyksiin selvisi, että kehittämistä vaativia osa-alueita ovat seksuaaliterveyspalvelujen hinta, laatu, saatavuus, sijainti ja ajanvaraus. Nuoret toivoivat myös parempaa tiedottamista palveluista sekä pitivät tärkeänä ammattitaitoista henkilökuntaa. Vastausten perusteella nuoren asiakkaan kohtaamisessa huomioitavia asioita ovat yksilöllisyys ja anonymiteetin säilyminen. Määrällisessä kysymyksessä nuoret korostivat seksuaaliterveyspalvelujen ystävällisen ilmapiirin merkitystä, nuoren vakavasti ottamisen tärkeyttä sekä seksuaaliterveyspalvelujen käytön riippumattomuutta seksuaalisesta suuntautumisesta tai seksuaalisesta identiteetistä.
Johtopäätöksinä toteamme, että nuorten seksuaaliterveyspalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa tekemällä opiskeluterveydenhuollon rooli näkyvämmäksi nuoren elämässä sekä toimivalla ajanvarauksella, kohtuullisilla hinnoilla ja palvelujen keskittämisellä. Seksuaalivähemmistöt tulisi myös huomioida yhtenä asiakasryhmänä nuorten seksuaaliterveyspalveluja järjestettäessä. Henkilökunnan tulisi korostaa nuorelle vaitiolovelvollisuuttaan luottamuksen herättämiseksi ja seksuaaliterveyspalvelujen tiedottamiseen tulisi kehittää uusia keinoja. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää lukiolaisten ja ammattikoululaisten tarpeita ja eroja seksuaaliterveyspalvelujen käyttäjinä.
Työhömme liittyvä aineisto on kerätty yhden määrällisen kysymyksen ja kahden laadullisen kysymyksen avulla. Tavoitteena työssämme oli saada määrällisen kysymyksen kautta tietoa siitä, mikä nuorten mielestä on tärkeää seksuaaliterveyspalveluja käytettäessä. Laadullisilla kysymyksillä selvitimme nuorten määrittelemiä kehitystarpeita ja mielipiteitä seksuaaliterveyspalveluista. Aineisto työhön kerättiin ammattikouluissa ja lukioissa opiskelevilta nuorilta sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2010. Opinnäytetyömme tulokset on analysoitu 210 Helsingissä opiskelevan nuoren vastauksesta. Hankkeeseen liittyvään verkkokyselyyn osallistui kokonaisuudessaan 534 nuorta. Aineiston avoimien kysymysten vastauksia tarkasteltiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen ja työhömme kuuluva yksi määrällinen kysymys analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Helsingissä opiskelevien nuorten vastauksista laadullisiin kysymyksiin selvisi, että kehittämistä vaativia osa-alueita ovat seksuaaliterveyspalvelujen hinta, laatu, saatavuus, sijainti ja ajanvaraus. Nuoret toivoivat myös parempaa tiedottamista palveluista sekä pitivät tärkeänä ammattitaitoista henkilökuntaa. Vastausten perusteella nuoren asiakkaan kohtaamisessa huomioitavia asioita ovat yksilöllisyys ja anonymiteetin säilyminen. Määrällisessä kysymyksessä nuoret korostivat seksuaaliterveyspalvelujen ystävällisen ilmapiirin merkitystä, nuoren vakavasti ottamisen tärkeyttä sekä seksuaaliterveyspalvelujen käytön riippumattomuutta seksuaalisesta suuntautumisesta tai seksuaalisesta identiteetistä.
Johtopäätöksinä toteamme, että nuorten seksuaaliterveyspalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa tekemällä opiskeluterveydenhuollon rooli näkyvämmäksi nuoren elämässä sekä toimivalla ajanvarauksella, kohtuullisilla hinnoilla ja palvelujen keskittämisellä. Seksuaalivähemmistöt tulisi myös huomioida yhtenä asiakasryhmänä nuorten seksuaaliterveyspalveluja järjestettäessä. Henkilökunnan tulisi korostaa nuorelle vaitiolovelvollisuuttaan luottamuksen herättämiseksi ja seksuaaliterveyspalvelujen tiedottamiseen tulisi kehittää uusia keinoja. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää lukiolaisten ja ammattikoululaisten tarpeita ja eroja seksuaaliterveyspalvelujen käyttäjinä.