Lapsiperheiden hyvinvointitarpeiden selvitys Siilisetin alueella
Laukkanen, Heidi (2010)
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111114383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010111114383
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Lapsien ja perheiden hyvinvointi on ollut puheenaiheena eri yhteyksissä viime aikoina. Taloudellinen laskukausi on vaikuttanut perheiden hyvinvointiin ja sen kokemiseen muun muassa työn ja talouden kautta. Kiinnostus lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista, sai minut tutkimaan aihetta tarkemmin. Tutkimuksen toimeksiantajan ja oman mielenkiinnon pohjalta päätin tehdä tutkimuksen lapsiperheiden hyvinvoinnista Siilisetin alueella. Siiliset kattaa yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän alueella.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vastata kysymyksiin millainen on lapsiperheiden tilanne tällä hetkellä Siilisetin alueella, kuinka hyvinvointia tulisi parantaa ja kuinka perheen hyvinvointi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kasvuun?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Allardin hyvinvointiteoriasta ja Bronfenbrennerin ekologisesta teoriasta sekä kontekstuaalisen kasvun mallista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja tulokset on analysoitu SPSS ohjelmalla. Tuloksia ristiintaulukoitiin ja avoimet kysymykset on luokiteltu omiksi ryhmiksi.
Kyselyyn osallistui neljän päiväkodin vanhemmat Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän alueelta. Vastauksia tuli yhteensä 101 kappaletta. Muodostin kyselylomakkeen kolmeen pääalueeseen, joita olivat hyvinvointi, perhe-elämä sekä palvelut. Vastaajat kokivat pääsääntöisesti oman hyvinvointinsa hyvänä. Myös puolison sekä lasten hyvinvointi koettiin hyvänä tai melko hyvänä. Tärkeimmiksi asioiksi tutkimuksessa nousivat perheiden hyvinvoinnin kokemisen kannalta arkiset kokemukset ja tunteet. Palvelujen osalta vastaajat tunsivat päässeensä huonosti osallisiksi palveluiden suunnitteluun. Tutkimuksen onnistumista kuvaa vastaajien kiinnostus aihetta kohtaan sekä luotettavuutta tutkijan oma eettinen tutkimusote. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa Siilisetin alueen päiväkodeissa muun muassa toiminnan suunnittelussa. Aihetta voi jatkotutkia esimerkiksi toteuttamalla kysely kolmen vuoden kuluttua uudelleen.
Lapsien ja perheiden hyvinvointi on ollut puheenaiheena eri yhteyksissä viime aikoina. Taloudellinen laskukausi on vaikuttanut perheiden hyvinvointiin ja sen kokemiseen muun muassa työn ja talouden kautta. Kiinnostus lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista, sai minut tutkimaan aihetta tarkemmin. Tutkimuksen toimeksiantajan ja oman mielenkiinnon pohjalta päätin tehdä tutkimuksen lapsiperheiden hyvinvoinnista Siilisetin alueella. Siiliset kattaa yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän alueella.
Tutkimuksen tarkoituksena oli vastata kysymyksiin millainen on lapsiperheiden tilanne tällä hetkellä Siilisetin alueella, kuinka hyvinvointia tulisi parantaa ja kuinka perheen hyvinvointi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja kasvuun?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Allardin hyvinvointiteoriasta ja Bronfenbrennerin ekologisesta teoriasta sekä kontekstuaalisen kasvun mallista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja tulokset on analysoitu SPSS ohjelmalla. Tuloksia ristiintaulukoitiin ja avoimet kysymykset on luokiteltu omiksi ryhmiksi.
Kyselyyn osallistui neljän päiväkodin vanhemmat Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän alueelta. Vastauksia tuli yhteensä 101 kappaletta. Muodostin kyselylomakkeen kolmeen pääalueeseen, joita olivat hyvinvointi, perhe-elämä sekä palvelut. Vastaajat kokivat pääsääntöisesti oman hyvinvointinsa hyvänä. Myös puolison sekä lasten hyvinvointi koettiin hyvänä tai melko hyvänä. Tärkeimmiksi asioiksi tutkimuksessa nousivat perheiden hyvinvoinnin kokemisen kannalta arkiset kokemukset ja tunteet. Palvelujen osalta vastaajat tunsivat päässeensä huonosti osallisiksi palveluiden suunnitteluun. Tutkimuksen onnistumista kuvaa vastaajien kiinnostus aihetta kohtaan sekä luotettavuutta tutkijan oma eettinen tutkimusote. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa Siilisetin alueen päiväkodeissa muun muassa toiminnan suunnittelussa. Aihetta voi jatkotutkia esimerkiksi toteuttamalla kysely kolmen vuoden kuluttua uudelleen.