Kiertohaittaan sopeutuminen

Abstract

Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää, miten maanomistajat olivat sopeutuneet väyläsuunnitteluprojektien yhteydessä syntyviin kiertohaittoihin. Lisäksi tutkittiin kiertohaittojen vaikutuksia, korvausten oikeellisuutta ja maanomistajien suhtautumista viranomaismenettelyyn.

Tutkimusaineisto koottiin haastatteluiden ja kirjekyselyiden pohjalta. Insinöörityötä varten lähetettiin postitse kirjekyselytutkimus valikoidusti 20:lle suuren kiertohaitankorvauksen viimeisen 10 vuoden aikana saaneelle maanomistajalle.

Kyselytutkimukseen saaduista vastauksista selvisi, että kiertohaitasta koituu maanomistajille monenlaista haittaa. Kiertohaitan vuoksi oli tehty joitakin sopeutumistoimenpiteitä, mutta suuressa osassa tapauksia kiertohaitan jättämiin ongelmakohtiin oltiin sopeuduttu vaihtelevalla menestyksellä ilman varsinaisia sopeutumistoimenpiteitä.

Päällimmäisenä kyselytutkimuksen vastauksista paistoi esiin maaomistajien syvä katkeruus viranomaismenettelyä ja koko liittymän poistamisprosessia kohtaan, mikä mahdollisesti heijastui myös teetetyn kyselyn vastausprosenttiin, joka oli ainoastaan 35.

Korvaustapausten uniikin luonteen vuoksi on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta kattaa maanomistajille kiertohaitasta aiheutuvat todelliset tappiot jonkin yleispätevän laskentakaavan avulla. Kyselytutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että maanomistajien vahingonkorvaukset tulisi määrittää tapauskohtaisesti.

Kyselytutkimus osoitti myös, että maanomistajat eivät täysin ymmärtäneet tulevaisuuteen pääomitetun kertaluontoisen korvauksen periaatetta. Useassa vastauksessa kertaluontoista korvausta pidettiin epäoikeudenmukaisena pysyvän haitan korvaamiseen.

Insinöörityön tuloksia voidaan käyttää apuna kiertohaitan korvaus- ja arviointiperusteiden kehittämisessä sekä viranomaismenettelyn parantamisessa.

The aim of this study was to investigate how landowners had adapted diversions caused by the removal of level crossings and intersections as introduced by road planning. The compensation level and effects of the re-routing were charted and the views of landowners relating to official proceedings were addressed.

Methods applied in the study included a questionnaire by letter and interviews for data collection. The questionnaires were selectively sent to the landowners that had received a large financial compensation due to the financial losses caused by re-routing in the past 10 years.

The study revealed various adverse effects to landowners. In many cases however, they had not taken any major action in response to the re-routing to reduce the problems caused by it.

Concerning the attitudes and views of landholders, the data revealed deep bitterness towards official proceedings and the removal of intersections and level crossings. It is likely that the antipathy of the questionnaire recipients towards the topic in general affected poorly on the percentage of returned questionnaires.

Due to the unique nature of each case, it is impossible to assign compensations to cover the real financial losses suffered by landowners based on some generally applicable formula. The results indicate that, the damages should be evaluated on a case to case basis.

The study also suggests that the landowners did not fully understand the concept of discounting. In most cases, such compensations were deemed unfair and inadequate to compensate for the permanent losses caused by re-routing.

This study can be used as a reference for further developing the compensation methods of re-routing and official procedure.