Kiertohaittaan sopeutuminen
Myllymäki, Jarmo (2010)
Myllymäki, Jarmo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091413024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010091413024
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää, miten maanomistajat olivat sopeutuneet väyläsuunnitteluprojektien yhteydessä syntyviin kiertohaittoihin. Lisäksi tutkittiin kiertohaittojen vaikutuksia, korvausten oikeellisuutta ja maanomistajien suhtautumista viranomaismenettelyyn.
Tutkimusaineisto koottiin haastatteluiden ja kirjekyselyiden pohjalta. Insinöörityötä varten lähetettiin postitse kirjekyselytutkimus valikoidusti 20:lle suuren kiertohaitankorvauksen viimeisen 10 vuoden aikana saaneelle maanomistajalle.
Kyselytutkimukseen saaduista vastauksista selvisi, että kiertohaitasta koituu maanomistajille monenlaista haittaa. Kiertohaitan vuoksi oli tehty joitakin sopeutumistoimenpiteitä, mutta suuressa osassa tapauksia kiertohaitan jättämiin ongelmakohtiin oltiin sopeuduttu vaihtelevalla menestyksellä ilman varsinaisia sopeutumistoimenpiteitä.
Päällimmäisenä kyselytutkimuksen vastauksista paistoi esiin maaomistajien syvä katkeruus viranomaismenettelyä ja koko liittymän poistamisprosessia kohtaan, mikä mahdollisesti heijastui myös teetetyn kyselyn vastausprosenttiin, joka oli ainoastaan 35.
Korvaustapausten uniikin luonteen vuoksi on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta kattaa maanomistajille kiertohaitasta aiheutuvat todelliset tappiot jonkin yleispätevän laskentakaavan avulla. Kyselytutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että maanomistajien vahingonkorvaukset tulisi määrittää tapauskohtaisesti.
Kyselytutkimus osoitti myös, että maanomistajat eivät täysin ymmärtäneet tulevaisuuteen pääomitetun kertaluontoisen korvauksen periaatetta. Useassa vastauksessa kertaluontoista korvausta pidettiin epäoikeudenmukaisena pysyvän haitan korvaamiseen.
Insinöörityön tuloksia voidaan käyttää apuna kiertohaitan korvaus- ja arviointiperusteiden kehittämisessä sekä viranomaismenettelyn parantamisessa.
Tutkimusaineisto koottiin haastatteluiden ja kirjekyselyiden pohjalta. Insinöörityötä varten lähetettiin postitse kirjekyselytutkimus valikoidusti 20:lle suuren kiertohaitankorvauksen viimeisen 10 vuoden aikana saaneelle maanomistajalle.
Kyselytutkimukseen saaduista vastauksista selvisi, että kiertohaitasta koituu maanomistajille monenlaista haittaa. Kiertohaitan vuoksi oli tehty joitakin sopeutumistoimenpiteitä, mutta suuressa osassa tapauksia kiertohaitan jättämiin ongelmakohtiin oltiin sopeuduttu vaihtelevalla menestyksellä ilman varsinaisia sopeutumistoimenpiteitä.
Päällimmäisenä kyselytutkimuksen vastauksista paistoi esiin maaomistajien syvä katkeruus viranomaismenettelyä ja koko liittymän poistamisprosessia kohtaan, mikä mahdollisesti heijastui myös teetetyn kyselyn vastausprosenttiin, joka oli ainoastaan 35.
Korvaustapausten uniikin luonteen vuoksi on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta kattaa maanomistajille kiertohaitasta aiheutuvat todelliset tappiot jonkin yleispätevän laskentakaavan avulla. Kyselytutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että maanomistajien vahingonkorvaukset tulisi määrittää tapauskohtaisesti.
Kyselytutkimus osoitti myös, että maanomistajat eivät täysin ymmärtäneet tulevaisuuteen pääomitetun kertaluontoisen korvauksen periaatetta. Useassa vastauksessa kertaluontoista korvausta pidettiin epäoikeudenmukaisena pysyvän haitan korvaamiseen.
Insinöörityön tuloksia voidaan käyttää apuna kiertohaitan korvaus- ja arviointiperusteiden kehittämisessä sekä viranomaismenettelyn parantamisessa.