Asuinympäristön suhtautuminen tuettuun asumiseen

Abstract

Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jossa tutkimme Kulosaaren tukikodin sekä Roihuvuoren tukiasuntojen lähiympäristön suhtautumista tuettuun asumiseen. Tutkimuksemme lähtökohtana on NIMBY (Not In My Back Yard) – käsite. Termi kuvastaa huolta omasta naapurustosta ja siitä, että sinne tulee ei–toivottuja toimintoja ja käytäntöjä. Tutkimuksemme kiinnitti erityisesti huomiota siihen, vastustetaanko tuettua asumista NIMBY – käsitteen mukaisesti. Tutkimusongelmaa lähestyttiin erityisesti lähiympäristön asukkaiden näkökulmasta.

Toteutimme tutkimuksemme kyselynä sekä haastattelemalla viittä Roihuvuoren- ja viittä Kulosaariseuran jäsentä sekä kolmea lähityöhankkeen työntekijää. Valitsimme metodiksi teemahaastattelun, jolloin tarkentavien kysymysten esittäminen tarvittaessa oli mahdollista.

Keräämästämme aineistosta nousi esiin erilaisia suhtautumistapoja tuettuun asumiseen, joista osa viittasi siihen, että NIMBY-ilmiö toteutui alueella, tuetun asumisen tarpeellisuudesta kyllä ymmärrettiin, mutta koettiin, ettei nykyinen sijainti ole sille hyvä. Toisaalta huomattiin, että sosiaaliviraston tiedottamisen ja erilaisten toimenpiteiden avulla asenteet ovat muuttuneet tai lähiympäristössä on lisääntynyt naapuruussuvaitsevaisuus.

Tiedottamisen tärkeys korostui ennen toiminnan alkamista. Ympäristön asukkaille olisi tärkeä saada vaikutusmahdollisuuksia; mahdollisuus saada oikeaa ja oikein ajoitettua tietoa sekä tilaisuus kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Tutustuminen uuteen asiaan vähentää ennakkoluuloja ja pelkoja. Lisäksi avoimuus tuetunasumisyksikön ja ympäristön asukkaiden välillä lisää suvaitsevaisuutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö omaa asuinympäristöä haluttaisi suojella.

Our final project was a qualitative study examining the neighbourhood attitudes towards support housing in Kulosaari and in Roihuvuori. The study was based on the NIMBY (Not In My Back Yard) concept that describes residents` concerns about undesirable actions and practices in the neighbourhood. Our study paid special attention to resistance towards support housing according to the NIMBY concept. The subject of study was approached particularly from the neighbourhood residents` point of view.

The study was carried out by questionnaire and interviews with each five members of Roihuvuori and Kulosaari-club and also with three employees of the “neighbourhood”- project, using theme-interview as an interview-method so it would be possible to add explanatory questions if needed.

The data we collected revealed differing approaches to support housing. Some of the results pointed out that the NIMBY phenomenon took place in this area, emphasizing that the necessity of support housing was understood but that the current location of the unit was felt to be inappropriate. We also noticed that information and various actions of the Social Welfare Department had a positive influence on attitudes or increased tolerance in the neighbourhood.

The importance of information concerning support housing was emphasized. The results lead to the conclusion that it is important for the neighbourhood to have the opportunity to receive accurate and timely information, to express their opinions and be heard. Becoming familiar with the matter of something new reduces prejudices and fears. Also transparency between the support housing unit and its environment supports tolerance, but on the other side it does not necessarily eliminate the residents` desire to protect their residential environment.