Kyllin hyvä työssäoppimisorganisaatio : -näkökulmia työssäoppimisen organisaatiolähtöisiin tekijöihin

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan työssäoppimista sosiaali- ja terveysalan organisaatiolähtöisten tekijöiden näkökulmasta. Lähtökohtana on ollut tutkia konkreettisia tekijöitä, joilla organisaatiot pystyvät kehittämään ja luomaan kyllin hyviä työssäoppimisorganisaatioita: miten käytännössä päästään laadukkaaseen työssäoppimisprosessiin ja millaisia toimivia työmenetelmiä organisaatioissa on kehitetty, jotta työssäoppimisen tavoitteisiin päästäisiin. Työpaikan oppimiskulttuuri- ja käytäntö, resursointi, johtaminen, sitoutuminen ja työn suunnittelu sekä fyysisen toimintaympäristön, tilojen, laitteiden ja työtä tukevien järjestelmien luominen ja kehittäminen organisaatiossa ovat sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden perustehtävän toteutta-misen elementtejä. Tätä samaa taustaa vasten on tarkasteltu myös työssäoppimista neljässä Kainuun maakuntakuntayhtymän alueella sijaitsevassa sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa, joissa jokaisessa tuotetaan tehostettua palveluasumista joko vanhuksille tai vammaisille. Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus ja opinnäytetyön tarkentunut tutkimuskysymys oli: Millaisilla tekijöillä käytännössä edistetään ja vastaavasti ehkäistään työssäoppimisprosessin toteutumista organisaatiossa? Aineisto on kerätty neljän työpaikkaohjaajan teemahaastattelulla. Haastatteluista muodostettu ai-neisto tulkittiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Teemat muodostuivat Hulkarin (2006) väitöskirjan pohjalta, jossa oli määritelty työssäoppimisen laadun tekijät. Aineiston käsittelyn toisessa vaiheessa tarkasteltiin teemoja organisaatiolähtöisten tekijöiden valossa. Johtopäätöksissä verrattiin organisaatioiden yhtäläisyyksiä ja eroja ja esitettiin kehittämisehdotuksia kyllin hyvän työssäoppimisorganisaation kehittämiseksi. a)Kyllin hyvään työssäoppimisorganisaation näyttäisi liittyvän työyhteisön yhteneväinen käsitys siitä, mitä työssäoppimisjaksoja organisaatiossa voi suorittaa, miten työssäoppimisprosessi alkaa ja miten prosessissa huomioidaan työssäoppijan tavoitteet ja sekä organisaation soveltuvuus työssäoppijalle. b) Työssäoppimisen prosessia organisaatiossa voidaan tukea liittämällä organisaation laatutyöhön työssäoppimisprosessin kuvaus arviointeineen. c) Organisaatioissa oli aineiston perusteella nähtävissä monia erilaisia työssäoppimista tukevia oppimiskulttuureita ja käytäntöjä. Merkittävänä tekijänä aineiston mukaan olivat työssäoppimisprosessin suunnitteluun ja toteutukseen käytetty yhteinen vuorovaikutuksen aika työyhteisön jäsenten kesken. d) Kyllin hyvässä työssäoppimisorganisaatiossa esimies johtaa työssäoppimista siinä, missä muutakin organisaation toimin-taa.

The thesis examines the work-based learning in social and health factors organisation-orientated perspective. Approach has been to examine the practical aspects of how organizations can devel-op and create a succesfulljob of learning organizations: how to practically achieve high-quality work-based learning process, and what kind of organizations active in the working methods have been developed in order to achieve the goals of work-based learning. Workplace learning culture and practice, resource allocation, leadership, commitment and job design as well as the physical environment, facilities, equipment and work systems that support the creation and development organization for social security and health care organizations, the basic task of its elements. This same context, it is also being considered in work-based learning in four Kainuu Joint Municipal Authority located in the territory of social and health care organizations, each of which is produced either enhanced supported housing for elderly or infirm. The thesis is a qualitative case study in focus and thesis research question was: What factors contribute to practice and work to prevent the realization of the learning process within the organization? The data were collected four workplace instructor interviews. The interviews formed the material was interpreted as a theoretic analysis. Theme of the Hulkarin (2006) dissertation, which was defined as job quality factors. Reading material for the second phase examined the themes of light organisation-orientated factors. The conclusions were compared for similarities and differences between the organizations and made suggestions to improve a succesfull job of learning the organization's development. a) Successfull job learning the organization's workplace seems to be related what the job learning periods in the organization can perform, how the work of the learning process begins and how the process takes into account the learner's work and the organization's objectives and suitability of the trainee. b) On-the-job learning process can be supported the work of the organization's quality work-based learning process, a description of their evaluation. c) Organizations was the basis of the material available on a wide variety of work-based learning in support of learning cultures and practices. Significant factor in the material, were the work of the learning process used in planning and implementation of a common time for interaction among members of the working community. d) Succesfull job learning in the organization leader will lead the work-based learning, as well the other organization.