Kyllin hyvä työssäoppimisorganisaatio : -näkökulmia työssäoppimisen organisaatiolähtöisiin tekijöihin
Väyrynen, Outi (2010)
Väyrynen, Outi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112215034
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan työssäoppimista sosiaali- ja terveysalan organisaatiolähtöisten tekijöiden näkökulmasta. Lähtökohtana on ollut tutkia konkreettisia tekijöitä, joilla organisaatiot pystyvät kehittämään ja luomaan kyllin hyviä työssäoppimisorganisaatioita: miten käytännössä päästään laadukkaaseen työssäoppimisprosessiin ja millaisia toimivia työmenetelmiä organisaatioissa on kehitetty, jotta työssäoppimisen tavoitteisiin päästäisiin.
Työpaikan oppimiskulttuuri- ja käytäntö, resursointi, johtaminen, sitoutuminen ja työn suunnittelu sekä fyysisen toimintaympäristön, tilojen, laitteiden ja työtä tukevien järjestelmien luominen ja kehittäminen organisaatiossa ovat sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden perustehtävän toteutta-misen elementtejä. Tätä samaa taustaa vasten on tarkasteltu myös työssäoppimista neljässä Kainuun maakuntakuntayhtymän alueella sijaitsevassa sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa, joissa jokaisessa tuotetaan tehostettua palveluasumista joko vanhuksille tai vammaisille.
Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus ja opinnäytetyön tarkentunut tutkimuskysymys oli:
Millaisilla tekijöillä käytännössä edistetään ja vastaavasti ehkäistään työssäoppimisprosessin toteutumista organisaatiossa?
Aineisto on kerätty neljän työpaikkaohjaajan teemahaastattelulla. Haastatteluista muodostettu ai-neisto tulkittiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Teemat muodostuivat Hulkarin (2006) väitöskirjan pohjalta, jossa oli määritelty työssäoppimisen laadun tekijät. Aineiston käsittelyn toisessa vaiheessa tarkasteltiin teemoja organisaatiolähtöisten tekijöiden valossa. Johtopäätöksissä verrattiin organisaatioiden yhtäläisyyksiä ja eroja ja esitettiin kehittämisehdotuksia kyllin hyvän työssäoppimisorganisaation kehittämiseksi.
a)Kyllin hyvään työssäoppimisorganisaation näyttäisi liittyvän työyhteisön yhteneväinen käsitys siitä, mitä työssäoppimisjaksoja organisaatiossa voi suorittaa, miten työssäoppimisprosessi alkaa ja miten prosessissa huomioidaan työssäoppijan tavoitteet ja sekä organisaation soveltuvuus työssäoppijalle. b) Työssäoppimisen prosessia organisaatiossa voidaan tukea liittämällä organisaation laatutyöhön työssäoppimisprosessin kuvaus arviointeineen. c) Organisaatioissa oli aineiston perusteella nähtävissä monia erilaisia työssäoppimista tukevia oppimiskulttuureita ja käytäntöjä. Merkittävänä tekijänä aineiston mukaan olivat työssäoppimisprosessin suunnitteluun ja toteutukseen käytetty yhteinen vuorovaikutuksen aika työyhteisön jäsenten kesken. d) Kyllin hyvässä työssäoppimisorganisaatiossa esimies johtaa työssäoppimista siinä, missä muutakin organisaation toimin-taa.
Työpaikan oppimiskulttuuri- ja käytäntö, resursointi, johtaminen, sitoutuminen ja työn suunnittelu sekä fyysisen toimintaympäristön, tilojen, laitteiden ja työtä tukevien järjestelmien luominen ja kehittäminen organisaatiossa ovat sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden perustehtävän toteutta-misen elementtejä. Tätä samaa taustaa vasten on tarkasteltu myös työssäoppimista neljässä Kainuun maakuntakuntayhtymän alueella sijaitsevassa sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa, joissa jokaisessa tuotetaan tehostettua palveluasumista joko vanhuksille tai vammaisille.
Opinnäytetyö on laadullinen tapaustutkimus ja opinnäytetyön tarkentunut tutkimuskysymys oli:
Millaisilla tekijöillä käytännössä edistetään ja vastaavasti ehkäistään työssäoppimisprosessin toteutumista organisaatiossa?
Aineisto on kerätty neljän työpaikkaohjaajan teemahaastattelulla. Haastatteluista muodostettu ai-neisto tulkittiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Teemat muodostuivat Hulkarin (2006) väitöskirjan pohjalta, jossa oli määritelty työssäoppimisen laadun tekijät. Aineiston käsittelyn toisessa vaiheessa tarkasteltiin teemoja organisaatiolähtöisten tekijöiden valossa. Johtopäätöksissä verrattiin organisaatioiden yhtäläisyyksiä ja eroja ja esitettiin kehittämisehdotuksia kyllin hyvän työssäoppimisorganisaation kehittämiseksi.
a)Kyllin hyvään työssäoppimisorganisaation näyttäisi liittyvän työyhteisön yhteneväinen käsitys siitä, mitä työssäoppimisjaksoja organisaatiossa voi suorittaa, miten työssäoppimisprosessi alkaa ja miten prosessissa huomioidaan työssäoppijan tavoitteet ja sekä organisaation soveltuvuus työssäoppijalle. b) Työssäoppimisen prosessia organisaatiossa voidaan tukea liittämällä organisaation laatutyöhön työssäoppimisprosessin kuvaus arviointeineen. c) Organisaatioissa oli aineiston perusteella nähtävissä monia erilaisia työssäoppimista tukevia oppimiskulttuureita ja käytäntöjä. Merkittävänä tekijänä aineiston mukaan olivat työssäoppimisprosessin suunnitteluun ja toteutukseen käytetty yhteinen vuorovaikutuksen aika työyhteisön jäsenten kesken. d) Kyllin hyvässä työssäoppimisorganisaatiossa esimies johtaa työssäoppimista siinä, missä muutakin organisaation toimin-taa.