Matkalla minuuteen : -terapeuttisen valokuvauksen käyttö nuorten taidetyöpajalla

Abstract

Opinnäytetyön kuvaus: Matkalla minuuteen on sukellus terapeuttisen valokuvauksen menetelmän käyttöön nuorten taidetyöpajalla. Projektin toteutumispaikaksi valikoitui nuorten taidetyöpaja Veeran verstas Oulussa, jossa olin harjoittelemassa alkuvuonna 2010. Pajajaksolla nuoret etsivät omia voimavarojaan itsekseen ja yhdessä muitten toimijoiden kanssa, mikä synnytti idean projektin sisältöön ja nimeen, joksi valikoitui voimakuva. Käsitteenä sana voima on monitulkinnallinen ja jokainen osallistuja sai omalla kohdallaan vapauden miettiä, mitä se merkitsee juuri itselle. Kuvat avaavat nuorille mahdollisuuden tutkia omaa sisintä ja vaalia löytöjään elämän aarteina.

Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Työlle antaa viitekehyksen sosiaalipedagoginen ajattelu yksilön subjektiivisuuden vahvistamisesta. Liittämällä terapeuttisen valokuvan menetelmän sosiaalipedagogiikan yhteyteen syntyy mielestäni toimiva yhdistelmä, jolla pyrin herättämään osallistujissa tunteita, jotka käynnistäisivät itsetutkiskeluprosessin. Tärkeä osa työtä oli saada nuori tuntemaan itsensä näkyväksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Kuvaustilanne sisälsi valta-asetelmien riisumisen eli kuvattava sai päättää itse, miten haluaa tulla nähdyksi.

Metodologinen esittely: Tutkimukseni on laadullinen ja lähestymistapanani toimii toimintatutkimus, jossa tutkijana olen itse osa projektia. Tutkimuksessa keräsin tietoa sosiaalipedagogiikan menetelmistä, valokuvan terapeuttisuudesta ja sen soveltamismahdollisuuksista. Tutkimuskysymykseni oli selvittää, miten voin käyttää valokuvaa voimaantumisen välineenä nuorten taidetyöpajalla. Työskentelyyn sisältyi neljä vaihetta: tutustuminen, alkutilanne, prosessi ja näyttely. Havainnoin nuoria prosessin aikana ja jaoimme valmiit valokuvat ryhmässä yhdessä keskustellen, lopuksi vielä kirjoittaen tuntemuksia paperille.

Keskeiset tutkimustulokset: Nuorten voimaantumista ja itsetuntemuksen kehittymistä projektin aikana oli vaikea mitata millään mittarilla, koska kokemukset olivat jokaisen kohdalla niin henkilökohtaisia ja ainutlaatuisia. Moni nuori viittasi puheessaan, kirjoittamissaan teksteissä kokeneensa projektin voimauttavana, oivaltavana ja opettaneen lempeyttä itseä kohtaan. Osallistujat kokivat kuvien ilmentävän omaa voimaansa ja valokuvien olevan hyvä keino lisäämään itsetuntemusta.

Johtopäätökset: Opinnäytetyöni antaa rohkaisevia tuloksia terapeuttisen valokuvan menetelmän soveltuvuudesta sosionomin työvälineenä nuorten taidetyöpajalla. Sosionomin ammattitaito, sosiaalipedagoginen ajattelu ja erikoistuminen valokuvaukseen mahdollistavat menetelmän terapeuttisen käytön. Tärkeintä on muistaa, että voimaantumista ei voi kokea ilman kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemusta.

Thesis description: Travelling into one self is exploring, how to use the therapeutic photography method as a tool in youth art-workshop. I put the plan into practice at Veeras art-workshop in Oulu, where I was doing my practical training in early 2010. During the workshop period the youth are searching their inner resources by themselves and with the others. That did give me an idea to the project name and what would the process keep inside. The Project was named the empowerment-pictures, because the word empowerment is complex and gives everybody space of thinking: what it means in my life? Pictures can open inner gates and the youths can go inside to themself and find treasures of life.

Theoretical summary: In my thesis the social pedagogical thinking of empowering the individual’s subjectivity gives a frame of reference. To connect the therapeutic photography method to as a part of social pedagogical thinking gives me a tool, which I use to wake up the youth’s feelings to start a self-examination process. An important part of this project was the make to youth to feel her- or him self to be visible and approved as person she/he is. Photographing situation included taking off power structure, which mean that the person who I was photographing have a real power to decide how she/he was wanted to be seen.

Methodological summary: I used qualitative research and action research as a research method, where I myself part of project. In my thesis I collected theory of social pedagogical methods, the therapeutic photography and which possibilities photographing keeps inside. My research question is to find out how to use photo-graphing as an empowering tool in youth art-workshop. I had four working stages: getting to know the situation, starting the process (what the project keeps inside), the process (including group reflection) and exhibition. I was observing the youth’s trough process and at the end we shared pictures together inside group and after that the youth write their feelings on paper.

Main results: It was hard to measure the youth’s empowering and self-esteem developing trough the process, because the participant’s experiences were so per-sonal and unique. Many youngsters said or write to me afterwards; that they felt empowerment and the project has taught them to be gentler to themselves. The participant’s experienced that pictures show theirs straight and photographing is good way to improve self-esteem.

Conclusions: My thesis gives inspiring results of using therapeutic photographing as a tool in youth art-workshop. Social pedagogical thinking and the bachelor of social services professional skills, specializing in photographing make possible therapeutically use of method. Most important thing is to remember, that without a feeling to being visible and herd you cannot feel empowerment.