"Nyt se itkee, sillä on tommonen surullinen tunne" : päiväkodissa toteutettu viisivuotiaiden lasten tunnekasvatusprojekti tunnetaitojen harjoitteluun ja sosiaalisten taitojen kehittämiseksi

Abstract

Kokemustemme mukaan päiväkodissa ei jää tarpeeksi aikaa lapsen tunteiden kohtaamiselle ja käsittelylle yhdessä lapsen kanssa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tukea varhaiskasvattajia hyödyntämään tunnekasvatusta päiväkodin arjessa. Halusimme lisätä varhaiskasvattajien tietoisuutta tunnekasvatuksesta ja tuoda esiin erilaisia menetelmiä, miten toteuttaa tunnekasvatusta käytännössä. Lähtökohtana oli luoda lapsiryhmässä toteutettava toistettavissa oleva tunnekasvatuskokonaisuus, joka sopisi hyvin päiväkodin arkeen ja henkilökunnan resursseihin. Tuokioiden aikana harjoittelimme lasten kanssa sosiaalisia taitoja, kuten toisten huomioimista ja ryhmässä toimimista. Helsinkiläisen päiväkodin henkilökunta koki tunnekasvatus- ja sosiaalisten taitojen kehittämisprojektin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi sekä hyvin kohderyhmälle sopivaksi.

Toteutimme opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden helsinkiläisessä päiväkodissa. Ohjasimme seitsemälle viisivuotiaalle lapselle 12 tuokion kokonaisuuden eri tunnekasvatuksen menetelmiä hyödyntäen. Tuokiot koostuivat eri tunnetaitojen harjoittelusta musiikin ja leikkien avulla. Tuokioiden toteutuksessa ja sisällön suunnittelussa huomioimme teoriatiedon tunnekasvatuksesta, lapsilähtöisyyden ja lapsiryhmän erityistarpeet. Jokaiselle tuokiolle oli määritelty oma teema, joka muodostui lasten henkilökohtaisista ja ajankohtaisista kehitysalueista tunnetaitojen saralla. Tarkoituksena oli toteuttaa lapsiryhmälle mahdollisimman hyödyllinen kokonaisuus, joka olisi helposti sovellettavissa myös muiden lasten ja ikäryhmien kanssa. Toiminta toteutettiin aina samassa tilassa samojen lasten kanssa. Tuokioille olimme määritelleet tietyn rungon, jonka mukaan toimimme. Keräsimme materiaalia opinnäytetyöhömme lasten välittömästä palautteesta, keskusteluista, leikeistä ja harjoituksista.

Toimintatuokioiden vaikutus oli nähtävissä lapsissa jo muutaman tuokion jälkeen. Lapset oppivat nimeämään ja tunnistamaan tunteita ja tunnetiloja niin itsessä kuin toisissaan. Päiväkodin henkilökunnan mukaan lapset myös hyödynsivät oppimaansa päiväkodin ja kodin arjessa. Lapset kiinnittivät tarkkaavaisesti huomiota muiden ilmeisiin ja yrittivät arvata toisten tunnetiloja. Lapset toimivat tuokioiden aikana toisia huomioiden ja kunnioittaen. Toimintatuokioita seurannut lastentarhanopettaja koki aiheen merkitykselliseksi ja kertoi hyötyvänsä toiminnasta työssään.

Opinnäytetyömme teoriatiedosta ja käytännön tuokioiden kuvauksesta koostuvaa raporttia voidaan hyödyntää sellaisenaan tai sovellettuna tunnekasvatuksen toteutukseen eri ikäisille lapsiryhmille.

According to our experiences there is not enough time in kindergartens to meet and deal with the emotions of the child together with the adult. The aim of our study was to support early childhood educators to make use of emotional education in everyday life in kindergartens. We wanted to increase the educators’ knowledge of emotional education and introduce different methods with which to apply emotional education into practice. Our aim was to create a package of emotional education sessions to a group of children with the help of which the educators could work according to their resources. We practised different social skills with the children during the sessions, like consideration of others and behavior in a group. The personnel of the kindergarten felt our project contributing to emotional education and social skills was necessary in today’s kindergartens.

We carried out the practical part of the project in a kindergarten in Helsinki. We had a group of seven 5-year-olds and we gave them 12 activity sessions concentrating on different methods of emotional education. We practised by showing different emotions through music and play. We took into account the theoretical basis of emotional education, children-centred education and the special needs of the particular group when planning the activities. Each session had its own theme which was based on the personal emotional development areas of the children involved. It was our meaning to create a functional package as useful as possible for the group involved, a package that would be easy to adapt to groups of children at different ages. The activity always took place in the same environment with the same children. We had constructed a particular framework for the sessions according to which we acted. We collected material for our study from the instant feedback from the children, discussions, games and activity.

The effect of the emotional education on the children could be seen as soon as after a few times of them attending the activity sessions. The children learned to name and recognize feelings and emotions in themselves and in others. According to the personnel children also made use of what they had learned in their everyday activities in the kindergarten and at home. During the sessions children paid attention to each other and looked up to others as well. A kindergarten teacher who observed the activities thought the project was very meaningful and stated that she could benefit from it in her educational work. The report of our final project consists of a theoretical and practical part. The project report on emotional education to children at different ages can be used in its present form or by adapting it.