Monikulttuurisen lapsen kohtaaminen: lastentarhanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia monikulttuurisen lapsen kohtaamisesta päivähoidon arjessa. Tutkimme sitä, miten lastentarhanopettajat ymmärtävät lapsen kohtaamisen ja mitä kohtaamisessa pitää ottaa huomioon. Tavoitteena oli selvittää minkälaista osaamista ja työmenetelmiä hyödynnetään toimittaessa monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa. Tutkimme myös ensikohtaamisen merkitystä lapsen päivähoidon aloitusvaiheessa. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin lastentarhanopettajien kehittämisideoita koskien monikulttuurista varhaiskasvatusta.

Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytimme puolistukturoitua teemahaastattelua. Keräsimme aineiston haastattelemalla kuutta vantaalaisissa päiväkodeissa työskentelevää lastentarhanopettajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Analysoimme aineiston käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tuloksista ilmeni se, että lastentarhanopettajien mukaan ei ole monikulttuurista varhaiskasvatusta, vaan päivähoitoa tarjotaan kaikille tasavertaisesti. Kokemusten kautta tullut tieto on opettanut parhaiten lastentarhanopettajia toimimaan monikulttuuristen lasten ja perheiden kanssa. Tärkeimmiksi työmenetelmiksi nousivat pienryhmätoiminta, kuvien käyttö, ilmeet ja eleet, havainnointi ja selkeä kielen käyttö. Lapsen kohtaaminen määriteltiin lapsen näkemisenä ja kuulemisena, lapsen tasolle siirtymisenä ja kunnioittamisena rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Ensikohtaamisessa pidettiin tärkeänä kulttuurierojen ja kielimuurin huomioimista sekä lapsen varovaista kohtaamista päivähoidon alkaessa. Lastentarhanopettajien kehittämisideoita olivat yhteinen kielen opetus saman äidinkielen omaaville lapsille, monikulttuurisen lapsen kulttuurista olevan työntekijän palkkaaminen sekä monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa käytettävien materiaalien päivittäminen.

Haastateltavat tiedostivat, että lapsen kohtaaminen on lapsen tasolle siirtymistä ja tasa-arvoista kohtelua. Monikulttuurisen lapsen kohtaaminen vaatii työntekijältä erilaista työotetta. Tuloksissa korostui, että jokainen lapsi on oma yksilönsä riippumatta etnisestä taustasta tai kulttuurista. Jokainen lapsi tulee kohdata kokonaisvaltaisesti ja hänen yksilöllisyytensä huomioonottaen. Kohtaaminen alkaa heti ensimmäisestä hetkestä: ensimmäinen katse, kosketus ja tapaaminen luo pohjan yhteiselle kohtaamiselle.

The aim of our study was to examine kindergarten teacher's views and experiences about interacting with a multicultural child in day care. We examined how kindergarten teachers viewed the interaction with the child and what had to be taken into account. The aim was to find out what kind of skills and working methods were used when working with multicultural children and families. We also considered the meaning of the first encounter in the start-up phase of day care. We also wished to examine the kindergarten teacher's ideas for the development of multicultural early childhood education.

Our method was qualitative. As a study method we used a half-structured interview. We collected material by interviewing six kindergarten teachers, who were working in kindergartens in Vantaa. The interviews were carried out as individual interviews. We analyzed the material by using material based analysis.

The results showed that kindergarten teachers did not think that there was multicultural early childhood education, but that day care was offered equally to all. Knowledge based on experience seemed to be the best way to learn about multicultural interaction with children and their families. Small group activities, use of images, facial expressions and gestures, observation and a clear use of language were found to be the most important methods. The encounter of a child was defined as looking at and listening to the child, entering the physical level and disregarding race and gender. Awareness of cultural differences and language barriers as well as the conscious interaction with a child in the start-up phase were considered important. Ideas for developing multicultural early childhood education included shared language instruction for the children with the same native language, recruitment of a carer who was from the same culture as a multicultural child and updating the materials.

The interviewees believe that interaction with a multicultural child means entering the child's physical level and treating them as equals. Multicultural communication requires a different work approach from the employee. The results highlight the fact that every child is unique, regardless of their ethnic background or culture. Each child should be encountered comprehensively and their individuality should be taken into account. Interaction begins from the first moment: the first look and touch provide the basis for reciprocial interaction.