Vaaratapahtumien jälkipuinti hoitohenkilökunnan näkökulmasta
Jantunen, Mirjami (2010)
Jantunen, Mirjami
Vaasan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112214984
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vaaratapahtumien jälkipuintia hoitohenkilökunnan näkökulmasta, sekä selvittää kuinka tärkeätä vaaratapahtumien jälkipuinti on. Tavoitteena oli kehittää ja edistää jälkipuintia ja potilasturvallisuutta. Tutkimuksen tuottamalla tiedolla voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja vähentää työssä tapahtuvia turvallisuusriskejä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen ja tutkimuksessa käytettiin aineiston keruumenetelmänä avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta. Tutkimus on tehty erikoissairaanhoidon alueella. Aineiston keruu on toteutettu kesäkuussa 2010. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan hoitajien kokemat vaaratapahtumat ovat hyvin erilaisia ja suurin osa vaaratapahtumista on sattunut lääkehoidossa ja infuusioiden annossa. Myös päällekarkauksia on ollut muutama, sekä erilaisia neulanpistoja ja veitsen-viiltoja. Tuloksissa ilmeni, että ohjeet ovat puutteellisia, miten toimia, jos on ollut vaaratapahtuma. Hoitajat haluaisivat, että ohjeita parannettaisiin ja selkeytettäisiin, jos sellaiset on osastolla. Tuloksista kävi ilmi, että jälkipuinnin myötä työtur-vallisuus on parantunut. On esimerkiksi saatu hälyttimet osastolle, jos tulee uh-kaava tilanne. Myös työilmapiiristä on tullut avoimempi ja vaaratapahtumatilanteet uskalletaan ottaa paremmin esille. Jälkipuinti on myös mahdollistanut sen, että työskentelytapoihin on tullut muutoksia, ja tarkkaavaisuutta on lisätty lääkkeiden jaon yhteydessä. Toimintaan on tullut niin sanottu kaksoistarkastus.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen ja tutkimuksessa käytettiin aineiston keruumenetelmänä avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta. Tutkimus on tehty erikoissairaanhoidon alueella. Aineiston keruu on toteutettu kesäkuussa 2010. Tutkimukseen osallistui yhteensä 15 sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan hoitajien kokemat vaaratapahtumat ovat hyvin erilaisia ja suurin osa vaaratapahtumista on sattunut lääkehoidossa ja infuusioiden annossa. Myös päällekarkauksia on ollut muutama, sekä erilaisia neulanpistoja ja veitsen-viiltoja. Tuloksissa ilmeni, että ohjeet ovat puutteellisia, miten toimia, jos on ollut vaaratapahtuma. Hoitajat haluaisivat, että ohjeita parannettaisiin ja selkeytettäisiin, jos sellaiset on osastolla. Tuloksista kävi ilmi, että jälkipuinnin myötä työtur-vallisuus on parantunut. On esimerkiksi saatu hälyttimet osastolle, jos tulee uh-kaava tilanne. Myös työilmapiiristä on tullut avoimempi ja vaaratapahtumatilanteet uskalletaan ottaa paremmin esille. Jälkipuinti on myös mahdollistanut sen, että työskentelytapoihin on tullut muutoksia, ja tarkkaavaisuutta on lisätty lääkkeiden jaon yhteydessä. Toimintaan on tullut niin sanottu kaksoistarkastus.