Ravintola-alan esimiesten vuorovaikutusosaaminen

Abstract

Nykyinen työelämä korostaa vuorovaikutuksen merkitystä työyhteisössä ja moderneissa johtamistyön näkökulmissa painotetaan johtamisen vuorovaikutteisuutta. Vuorovaikutusosaaminen on noussut toistuvasti esiin keskustelussa ja viimeaikaisissa johtamista käsittelevissä artikkeleissa ja kirjallisuudessa. Johtajan ja esimiehen vuorovaikutustaidoille on annettu yhä suurempi arvo. Yhteisölliset suhteet ja inhimilliset kyvyt, kuten esimerkiksi tunneäly nousevat yhä enemmän työyhteisöjen arvokkaana pidetyksi pääomaksi. Esimiesten sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyvät taidot tunnustetaan nykyisin tärkeäksi osaksi organisaatioiden hyvinvointia, tuloksia ja menestystä.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ravintola-alan esimiesten näkemyksiä omasta vuorovaikutusosaamisestaan sekä mahdollisista osaamisen kehittämisen ja lisäkoulutuksen tarpeista. Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa esimiesten koulutuksen kehittämisen tueksi. Tutkimus suoritettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen ja aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä, että esimiehen tehtäviin sisältyy tänä päivänä yhä enemmän erilaisiin vuorovaikutushaasteisiin vastaamista. Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ravintola-alan esimiehet kokevat viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitykselliseksi osaksi esimiestyötään. Haasteellisiksi osa-alueiksi vuorovaikutusosaamisessa esimiehet näkivät empatian ja jämäkkyyden tasapainottamisen sekä tunteiden johtamisen ja tuloksellisen, tehokkaan johtamisen tasapainottamisen esimiestyössä. Haastavaksi koettiin myös uusien sukupolvien johtaminen ja sitouttaminen työhön ja työyhteisöön.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että ravintola-alan esimiehet tunnistavat vuorovaikutusosaamisen merkityksen esimiestyössä ja suhtautuvat myönteisesti omaan vuorovaikutusosaamiseensa. Osaamisen kehittämiselle on näin ollen olemassa erinomaiset lähtökohdat. Esimiehet tarvitsevat työssään erilaisten muuttuvien tilanteiden hallintaan ja ihmisten johtamiseen liittyviä valmiuksia sekä kykyä näiden kehittämiseen. Työntekijöiden erilaisiin tarpeisiin vastaaminen ja yksilöllisten ominaisuuksien huomioiminen vaativat esimiehiltä yhä monipuolisempaa vuorovaikutusosaamista. Esimiesten vuorovaikutusosaamisen kehittyminen edellyttää, että heille luodaan mahdollisuuksia ja rakenteita tarkastella ja kehittää omaa osaamistaan. Johtajuutta tulisi tarkastella viestinnän, vuorovaikutustaitojen ja vuorovaikutusosaamisen kautta. Lisäksi esimiehet kaipaavat tietoa uusien sukupolvien johtamisesta. Lisäkoulutuksen avulla voidaan tarjota esimiehille lisää käsitteitä oman viestinnällisen ja vuorovaikutteisen toimintansa tarkastelun, ymmärtämisen sekä kehittämisen tueksi.

Along with many changes in working life, the leadership communication competence has come up in latest conversations, articles and literature concerning management. Skills related to social relations and a humane capability such as emotional intelligence has become a valuable resource for companies. Today the value of interaction and communication skills to work communities´ success and well being is widely acknowledged.

The purpose of this study was to survey how significance issue interaction and communication actually is in the restaurant business working superiors´ point of view. One aim was also to study competence and development needs concerning superiors´ communication competence. The results of this study can be used as tools in development of management education in the hospitality industry. The research approach was qualitative and the material was collected by using the form of theme-based interviews. The results of the interviews confirmed the hypothesis of leadership being more and more about responding to the different challenges of interaction in working communities. Based on the interviews can be acknowledged that superiors´ understands the importance and role of communication and interaction as a part of their work. Superiors´ values of their communication competence were mainly positive. Based on the interviews, the most challenging issues seemed to be balancing empathy and assertiveness. There were also difficulties of balancing emotions and successful, effective leading. What comes to the future of management, leading and committing the new generations to the work and work community was experienced very challenging.

The results of this research showed that superiors in the restaurant business recognize quite well the meaning of the communication competence in their daily work. They also related positively to their own communication and interaction skills and therefore there are excellent circumstances for improving their communication skills. The new leading method requires superiors to interact with employees more than earlier. Superiors also need skills to deal with changing situations and leading their employees. They need personal skills and qualities to help them evaluate their own actions in the leadership communication and more capabilities to develop their interaction skills.