Korvaava kommunikaatio : kuvakommunikaatiokansion suunnittelu ja toteutus Jämsän Viisikulman päiväkotiin
Lirkki, Tia (2010)
Lirkki, Tia
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515480
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112515480
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni aiheena on korvaavan kommunikaation menetelmät ja tähän liittyen kuvakommunikaatiokansion suunnittelu ja toteutus Viisikulman päiväkodissa. Kansion tarkoituksena on tukea erityislasten päivittäistä kommunikaatiota, ja toimia päiväkodin muiden lasten oman ilmaisun tukena.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyössäni perehdyin korvaavaan kommunikaatioon, erityisesti kuvakommunikaatioon. Selvitin opinnäytetyössäni, mitä erilaisia vaihtoehtoja tuotetulle kommunikaatiolle on olemassa. Aukaisen käsitettä AAC ja tuon esille erilaisia korvaavankommunikaation muotoja ja käyttäjäryhmiä. Erityisesti olen tuonut esille kuvakommunikaation erilaisia muotoja ja sen käyttömahdollisuuksia korvaavana kommunikaatio menetelmänä, joihin syvennyn kehittämäni tuotteen kautta.
Metodologinen esittely: Puhetta tukevat ja korvaava kommunikaatio eli AAC auttaa puhevammaisia kommunikoimaan ympäristönsä kanssa. Tämä on tärkeää, sillä jokaisella ihmisellä on tarve ja oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. AAC-menetelmien avulla myös puhevammaiset pystyvät ilmaisemaan itseään, tekemään valintoja ja vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin. Vaikuttamisen ansiosta myös rohkeus vuorovaikutukseen, oma-aloitteisuus ja itsetunto kasvavat. Tällöin myös väärinkäsitykset ja niistä usein johtuvat käytöshäiriöt vähenevät. (Malm & Matero & Repo & Talvela 2004, 131).
Keskeiset tutkimustulokset: Korvaavista kommunikaatio menetelmistä on saatavilla tietoa, sekä materiaalia kohtuullisen helposti myös Internetin välityksellä. Kuvakommunikaation käytöstä on monenlaisia sovelluksia ja niiden toteuttaminen vaatii aikaa, jota ei aina ole, esimerkiksi päiväkodin ympäristössä.
Johtopäätökset: Erilaisilla kuvakommunikaation sovellutuksilla olisi käyttöä päiväkodeissa, mutta ajan ja työyhteisön yhtenäisen motivaation löytäminen on haaste.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely: Opinnäytetyössäni perehdyin korvaavaan kommunikaatioon, erityisesti kuvakommunikaatioon. Selvitin opinnäytetyössäni, mitä erilaisia vaihtoehtoja tuotetulle kommunikaatiolle on olemassa. Aukaisen käsitettä AAC ja tuon esille erilaisia korvaavankommunikaation muotoja ja käyttäjäryhmiä. Erityisesti olen tuonut esille kuvakommunikaation erilaisia muotoja ja sen käyttömahdollisuuksia korvaavana kommunikaatio menetelmänä, joihin syvennyn kehittämäni tuotteen kautta.
Metodologinen esittely: Puhetta tukevat ja korvaava kommunikaatio eli AAC auttaa puhevammaisia kommunikoimaan ympäristönsä kanssa. Tämä on tärkeää, sillä jokaisella ihmisellä on tarve ja oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. AAC-menetelmien avulla myös puhevammaiset pystyvät ilmaisemaan itseään, tekemään valintoja ja vaikuttamaan itseään ja ympäristöään koskeviin asioihin. Vaikuttamisen ansiosta myös rohkeus vuorovaikutukseen, oma-aloitteisuus ja itsetunto kasvavat. Tällöin myös väärinkäsitykset ja niistä usein johtuvat käytöshäiriöt vähenevät. (Malm & Matero & Repo & Talvela 2004, 131).
Keskeiset tutkimustulokset: Korvaavista kommunikaatio menetelmistä on saatavilla tietoa, sekä materiaalia kohtuullisen helposti myös Internetin välityksellä. Kuvakommunikaation käytöstä on monenlaisia sovelluksia ja niiden toteuttaminen vaatii aikaa, jota ei aina ole, esimerkiksi päiväkodin ympäristössä.
Johtopäätökset: Erilaisilla kuvakommunikaation sovellutuksilla olisi käyttöä päiväkodeissa, mutta ajan ja työyhteisön yhtenäisen motivaation löytäminen on haaste.