Asiakaslähtöisyys hoitotyössä, sen opettaminen ja kehittäminen. AMK-opettajien näkemyksiä
Pesonen, Hanna (2010)
Pesonen, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112415376
Tiivistelmä
Tämä työ on osa Asiakaslähtöinen osaaminen hoitotyön koulutuksessa Suomessa ja Virossa - projektia. Projekti kuuluu Patient-/client-centredness in adult intensive care, elderly care and health care education - hankkeeseen. Projektin tarve perustuu siihen, että hoitotyön koulutuksen aikaista asiakaslähtöisen osaamisen kehittymistä ei ole aiemmin tutkittu. Asiakaslähtöisyys on merittävä osa laadukasta hoitotyötä ja sen keskeisenä ajatuksena on lähteä liikkeelle kohderyhmän eli asiakkaan tarpeista. Usein ajatellaan, että asiakaslähtöisyys on luonnostaan tapahtuva toimintatapa, joskin sitä ei aina tunnisteta. Hoitotyön opetuksessa tulisi korostaa tätä asiakaslähtöisyyden merkitystä, jota päivittäisessä hoitotyössä tarvitaan. Opiskelijat kohtaavat erilaisia asiakkaita jo opintojen aikana, mutta erityisesti myöhemmin työelämässä. Opetuksessa tulisikin tästä syystä painottaa asiakaslähtöisyyden opetukseen läpi koko opiskelun.
Tämän työn tarkoitus on kuvata kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä sen opetuksesta sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämisessä, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet asiakaslähtöiseen toimintaan työelämässä. Haastateltavina oli yhteensä 16 hoitotyön opettajaa, niistä 8 Keski-Pohjanmaan ja 8 Metropolian ammattikorkeakoulusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Opettajien näkemykset asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä olivat suuriltaosin yhtenenväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa. Asiakaslähtöisyyden opetuksessa sekä sen opetusmentelmissä sen sijaan havaittiin selkeitä eroja kahden ammattikorkeakoulun välillä. Molempien koulujen opetuksessa asiakaslähtöisyys ilmeni, mutta teorian ja käytönnön opetuksen yhdistävissä menetelmissä oli eroavaisuuksia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa teoria- ja käytännönopetus integroituvat yhteen läpi opetuksen. Keskeisenä opetusmentelmänä käytettiin pbl (problem based learning)
menetelmää. Metropolian ammattikorkeakoulussa opetusmenelmät olivat yksipuolisempia ja teoria ja käyntäntö jäi erilleen toisistaan. Kehittämishaasteiksi nousi asiakaslähtöisyys käsitteen määrittely opetuksessa, opetusmentelmien yhtenäistäminen sekä opetuksen ja käytönnön integroituminen paremmin yhteen.
Tämän työn tarkoitus on kuvata kahden suomalaisen ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajien näkemyksiä ja näkemyseroja asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä sen opetuksesta sekä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämisessä, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet asiakaslähtöiseen toimintaan työelämässä. Haastateltavina oli yhteensä 16 hoitotyön opettajaa, niistä 8 Keski-Pohjanmaan ja 8 Metropolian ammattikorkeakoulusta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.
Opettajien näkemykset asiakaslähtöisyydestä hoitotyössä olivat suuriltaosin yhtenenväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa. Asiakaslähtöisyyden opetuksessa sekä sen opetusmentelmissä sen sijaan havaittiin selkeitä eroja kahden ammattikorkeakoulun välillä. Molempien koulujen opetuksessa asiakaslähtöisyys ilmeni, mutta teorian ja käytönnön opetuksen yhdistävissä menetelmissä oli eroavaisuuksia. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa teoria- ja käytännönopetus integroituvat yhteen läpi opetuksen. Keskeisenä opetusmentelmänä käytettiin pbl (problem based learning)
menetelmää. Metropolian ammattikorkeakoulussa opetusmenelmät olivat yksipuolisempia ja teoria ja käyntäntö jäi erilleen toisistaan. Kehittämishaasteiksi nousi asiakaslähtöisyys käsitteen määrittely opetuksessa, opetusmentelmien yhtenäistäminen sekä opetuksen ja käytönnön integroituminen paremmin yhteen.