Moniammatillista asiantuntijayhteistyötä hyvän vanhuuden tukemiseksi : Kuvaus fysioterapian ja vanhusten avopalvelujen yhteistyöstä
Paukkunen, Leena (2010)
Paukkunen, Leena
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010101113582
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli yhteistyön kehittäminen kuntoutusyksikön fysioterapian ja vanhusten avopalveluyksiköiden välillä Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteena hyvän vanhuuden turvaaminen palvelujen piirissä oleville ikääntyneille. Tutkimuksen näkökulmana oli moniammatillinen asiantuntijayhteistyö. Tutkimustehtävinä oli selvittää yhteistyön nykytilaa ja tarpeita, sekä yhteistyön tekemiseen liittyviä esteitä ja mahdollisuuksia. Tutkimuksen tuloksena muodostui kuvaus moniammatillista asiantuntijayhteistyötä hyödyntävästä toiminnasta.Tutkimus oli laadullinen, ja siinä sovellettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin neljästä yhteistyön kehittämiskokouksesta, joissa oli mukana fysioterapian, kotihoidon, palvelutalojen ja päivätoiminnan henkilökuntaa. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmänä oli teemallinen ryhmäkeskustelu. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.Tutkimustulosten perusteella yhteistyö toteutui palvelujen käynnistämisenä ja yhteisenä toteuttamisena sekä toiminnan ja palvelujen suunnitteluna. Yhteistyö rakentui fysioterapeutin käynneistä, yhteisistä kokouksista, tiedon välittämisestä, konsultoinnista, hoitajien ohjauksesta ja omaisten illoista. Hoitajat tukivat myös asiakkaiden kotiharjoittelua ja osallistuivat apuvälinetoimintaan. Nykyisen yhteistyön lisäksi tarpeiksi muodostuivat yhteistyön rakenteiden luominen, työntekijöiden perehdytys ja toimintakulttuurin vahvistaminen. Tarpeena nähtiin lisätä asiakkaiden yhteistä arviointia, seurantaa ja suunnitelmien tekemistä sekä potilastietojärjestelmän ja sen käytön kehittämistä.Tutkimuksen mukaan yhteistyön esteet liittyivät organisaatiossa tapahtuneisiin muutoksiin, toimintamallien toteuttamiseen, resurssipulaan, kiireeseen, tiedonkulun ja potilastietojärjestelmän ongelmiin sekä epäkohtiin toimintakulttuurissa. Yhteistyön mahdollisuuksina pidettiin johdolta saatua tukea, olemassa olevia toimintamalleja ja yhteistyörakenteita, työntekijöiden ammattitaitoa ja toimimista moniammatillisesti sekä myönteistä ilmapiiriä. Toiminnan suunnitelmallisuus ja toisen työn tunteminen nähtiin yhteistyön mahdollistajina. Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä oli, että yhteistyön mahdollisuuksia vahvistamalla voitaisiin vähentää esille tulleita yhteistyön esteitä. Tutkimus on käynnistänyt useita yhteistyön kehittämistoimenpiteitä. Tutkimuksen tulosta voidaan käyttää pohjana arvioitaessa muiden terapiaryhmien ja vanhuspalvelujen välistä yhteistyötä. Jatkotutkimuksen kohteena voisi olla yhteistyön laadun arviointi ja arvojärjestelmän vaikutus yhteistyön tekemiseen.