"Mul on aika hyvät eväät tällä hetkellä hoitaa" : vanhempien kokemuksia astmalasten perheiden ohjaukseen kehitetyn intervention toteutuksesta

Abstract

Työ oli osa Metropolia Ammattikorkeakoulun terveys- ja hoitoalan sekä HYKS:n naisten ja lastentautien tulosyksikön yhteistä Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Projektissa on kehitetty ohjausinterventio lasten ohjaukseen. Työn tarkoitus oli haastatella astmalasten vanhempia heidän lääkehoidon ohjauskokemuksistaan. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa ohjauksesta perheen näkökulmasta. Teemahaastattelulla selvitimme astmaa ja astman kaltaisia oireita sairastavien alle 4-vuotiaiden lasten vanhempien ohjauskokemuksia kehitetystä lääkehoidon ohjausinterventiosta. Keräsimme aineiston haastattelemalla perheitä. Analysoimme 9 perheen kokemuksia käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Vanhempia haastattelemalla esiin nousi perhekeskeisyyden ja voimaantumisen merkitys ohjausprosessissa. Perhekeskeisyys toteutui ohjauksessa, jos perheen yksilöllisyys huomioitiin ohjauksen suunnittelussa sekä ohjaustilanteessa. Jos perhettä tai perheen tarpeita ei huomioitu ohjaustilanteessa, ei ohjaus ollut perhekeskeistä. Vanhemmilla oli erilaisia kokemuksia voimaantumisesta. Voimaantumisen kokemusta lisäsi perheen tiedolliseen tarpeeseen vastaaminen, perheen kokemus lääkehoidosta selviytymisestä kotona, perheelle sopiva ohjauksen toteutus, perheen aktiivinen rooli ohjaustilanteessa sekä perheen tyytyväisyys ohjaustilanteeseen. Voimaantumista ei tapahtunut, jos sisältö oli puutteellinen tai ohjaustilanne oli valmisteltu puutteellisesti. Kaikki vanhemmat kokivat ohjaustilanteen positiivisena ja pitivät kokonaisuutta hyvänä. Osa vanhemmista olisi kuitenkin kaivannut koko perheen huomiointia ohjaustilanteessa, ohjaustilanteen parempaa suunnittelua ja sisällön räätälöimistä vastaamaan paremmin perheen tarpeita. Vanhempien toiveisiin voitaisiin vastata keskustelemalla vanhempien kanssa ennen ohjausta. Näin perhekeskeisyys ja voimaantumisen kokemus lisääntyisivät ohjauksessa.

Our study was a part of joint project between Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Helsinki, Finland, and HUCH Department of Gynecology and Pediatric, Helsinki, Finland. The purpose of this study was to interview parents of children with asthma about their counselling experiences in medical care. Our aim was to create information on patient education from the family's point of view. During the joint project an intervention on patient education was ccomplished. Using theme interviews, we studied the experiences the parents of children under the age of four with asthma and asthmatic symptoms had of the handbook in practice. We collected the data by interviewing families. We included the experiences of nine families in to our analysis. We used the inductive contents analysis to analyse the gathered data. Based on the interviews, family-centreness and empowerment in the patient guidance process were important to the parents. By taking the individuality of families into consideration in planning and during the patient education session, family-centricity was achieved. If the family and it’s needs were disregarded during the session, patient education was not family-centered. The feeling of empowerment was increased when the family was given information and when the family experienced that they coped with medical care at home. In addition, the feeling of empowerment was increased when the patient education met the family's needs and when they had an active role in the session. Likewise, if the families were satisfied with counselling, it was also considered empowering. Inadequate content of or planning of the session did not lead to empowerment. All the parents felt that the counselling was positive and successful. However, part of them would have wished that the whole family had been taken into consideration during the session, the session had been planned better and the content had been tailored to meet the family's needs. By discussing with the parents about the counselling beforehand, their expectations could be answered. This way family-centredness and experience of empowerment would increase in patient education.