Elokuvan äänisuunnittelu nollabudjetilla : esimerkkinä Korkein oikeus
Kolistaja, Tomi (2009)
Kolistaja, Tomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903091640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903091640
Tiivistelmä
Korkein oikeus on Yansa Productions Oy:n tuottama ja Olli Ylisen ohjaama 97-minuuttinen elokuva. Sen kokonaisbudjetti oli noin 40 000 euroa. Elokuvan äänisuunnittelu on toiminnallisen opinnäytetyöni teososa.
Kirjallinen osuus on raportti, jossa käsittelen Korkein oikeus -elokuvan äänen jälkityötä sen eri vaiheissa. Vastasin tässä elokuvassa käytännössä yksin äänen jälkituotannosta. Tämä johtui pääasiassa rahallisten resurssien pienuudesta.
Pyrin esittelemään työskentelytapojani sekä itseäni auttaneita keinoja minimaalisten resurssien optimoimisessa. Lisäksi käsittelen kysymystä äänisuunnittelijan vastuusta ja roolista elokuvatuotannossa.
Rahallisen budjetin optimoinnilla on mahdollista saada paljon aikaan, mutta niistä saadut erävoitot voivat jäädä vain osaksi kokonaisuutta. Elokuvatuotanto tehdään yleisöä varten, ja lopputuloksen on palveltava katsojien odotuksia.
Näen mahdollisena, että vastaavilla resursseilla voidaan toteuttaa useampikin pitkä elokuva. En kuitenkaan usko, että sen työryhmä tulisi koostumaan Korkein oikeus –elokuvaan osallistuneista henkilöistä. Tällainen projekti vaatii paljon ja voi myös antaa paljon takaisin. Taloudellisesta kannattavuudesta ei kuitenkaan voi tässä yhteydessä puhua.
Taloudellinen kannattavuus antaa myös äänisuunnittelijalle mahdollisuuden kehittää omaa työtapaansa suhteessa käytössä olevaan tekniseen kalustoon. Tekniikka ja äänisuunnittelu ovat usein erottamattomia, ja teknisiin vaatimuksiin vastaaminen vaatii taloudellisia panostuksia.
Kirjallinen osuus on raportti, jossa käsittelen Korkein oikeus -elokuvan äänen jälkityötä sen eri vaiheissa. Vastasin tässä elokuvassa käytännössä yksin äänen jälkituotannosta. Tämä johtui pääasiassa rahallisten resurssien pienuudesta.
Pyrin esittelemään työskentelytapojani sekä itseäni auttaneita keinoja minimaalisten resurssien optimoimisessa. Lisäksi käsittelen kysymystä äänisuunnittelijan vastuusta ja roolista elokuvatuotannossa.
Rahallisen budjetin optimoinnilla on mahdollista saada paljon aikaan, mutta niistä saadut erävoitot voivat jäädä vain osaksi kokonaisuutta. Elokuvatuotanto tehdään yleisöä varten, ja lopputuloksen on palveltava katsojien odotuksia.
Näen mahdollisena, että vastaavilla resursseilla voidaan toteuttaa useampikin pitkä elokuva. En kuitenkaan usko, että sen työryhmä tulisi koostumaan Korkein oikeus –elokuvaan osallistuneista henkilöistä. Tällainen projekti vaatii paljon ja voi myös antaa paljon takaisin. Taloudellisesta kannattavuudesta ei kuitenkaan voi tässä yhteydessä puhua.
Taloudellinen kannattavuus antaa myös äänisuunnittelijalle mahdollisuuden kehittää omaa työtapaansa suhteessa käytössä olevaan tekniseen kalustoon. Tekniikka ja äänisuunnittelu ovat usein erottamattomia, ja teknisiin vaatimuksiin vastaaminen vaatii taloudellisia panostuksia.