Kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan kirjallinen ohjaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjaukseen käytettävän kirjallisen ohjausmateriaalin sisältöä. Tarkastellut ohjeet koottiin kahdesta yliopistollisesta sairaalasta ja kahdesta keskussairaalasta. Ohjeiden sisällön tarkastelussa käytettiin voimavaraistumista tukevaa ohjausmallia, joka käsittää biologis-fysiologisen, toiminnallisen, kokemuksellisen, tiedollisen, sosiaalis-yhteisöllisen, eettisen ja taloudellisen sisäisen hallinnan osa-alueen. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia.

Kuvantamistutkimukset on tässä työssä jaettu röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja isotooppitutkimuksiin. Jokaisesta osa-alueesta valittiin yksi esimerkkitutkimus, jonka kirjallisten ohjeiden avulla arvioitiin kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjausta. Arvioitavat tutkimukset olivat sepelvaltimoiden angiografiatutkimus läpivalaisussa, koko vatsan ultraäänitutkimus, pään magneettitutkimus tehosteaineella ja sydänlihasperfuusion gammakuvaus. Kyseiset tutkimukset valittiin, koska niissä tuli monipuolisesti esille kuvantamistutkimukseen tulevan potilaan ohjauksessa huomioitavat asiat.

Tulosten mukaan sisällöllisesti eniten ohjeissa oli huomioitu potilaan toiminnallista ja tiedollista osa-aluetta. Biologis-fysiologista osa-aluetta oli myös huomioitu hyvin. Ohjeissa vähemmälle huomiolle jäivät kokemuksellinen, sosiaalis-yhteisöllinen ja eettinen osa-alue. Taloudellista osa-aluetta käsiteltiin hyvin niukasti. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lisäämällä terveydenhoitoalalla työskentelevien hoitajien tietoa potilaan ohjauksesta kuvantamistutkimuksiin. Ohjaamisessa on jatkossa huomioitava enemmän kokemuksellista, sosiaalis-yhteisöllistä, eettistä ja taloudellista osa-aluetta.

Tulevaisuuden haasteena on luoda kirjallinen malli, jossa huomioidaan kattavasti sisäisen hallinnan osa-alueet. Mallia hyödyntämällä ohjeet olisivat yhtenäisiä ja niistä löytyisi kaikki potilaan tarvitsema tieto. Jatkossa olisi tarpeen tutkia myös sitä, mitä mieltä potilaat itse ovat kirjallisten potilasohjeiden sisällön riittävyydestä.

The aim of the study was to evaluate the material given to patients before radiological examination. The material was gathered from two University hospitals and two central hospitals in Finland. In the analysis of the written instruction materials a guidance model was used. The guidance model promotes patients bio-physiological, functional, cognitive, social, experimental, ethical and financial empowerment. The study was implemented with qualitative research method. The material was analysed with deductive content analysis.

In this study radiological examination is divided into four categories; x-ray, echography, magnetic resonance imaging (MRI) and scintigraphy. One example examination was chosen from each of these categories, and its written patient instruction material used in a hospital was analyzed. The example examinations chosen were coronary artery angiography with fluoroscopy, abdomen echography, head MRI with contrast medium and myocardial perfusion scintigraphy. These examinations were chosen due to their variety of need for (written) patient instructions.

The results of the study discovered patients’ functional and cognitive divisions getting the most attention. Also bio-physiological division was well noticed. In the analyzed written patient instructions experimental, social and ethical divisions were taken less into account. Financial division was left out in the cold. These discovered results can be used for educational purposes among the healthcare personnel. It is important to take greater notice on social, experimental, ethical and financial empowerment, when instructing patients.

It can be proposed that in the future a written example form for patient instructions could be developed. This should contain all the divisions of patients’ empowerment. New written patient instructions grounded on this example would be more thorough. More research is needed in the field of written patient instructions, especially focusing on patients’ opinion of the adequacy of the instructions.