Kuuron maahanmuuttajan kotoutumispolku : kotouttamistyön nykytila ja kehitysnäkymät
Pynnönen, Sirpa (2010)
Pynnönen, Sirpa
Vaasan ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112715924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112715924
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään kuuron maahanmuuttajan kulkua ja kotoutumisen etenemistä suomalaisessa sosiaalipalvelujärjestelmässä. Tutkimuksessa palvelujärjestelmään on laskettu kuuluviksi niin yhteiskunnan kuin kolmannen sektorin järjestämät palvelut. Tavoitteena on selvittää eri perusteella maahan tulleiden palveluketjun etenemistä ja samalla tuoda esille palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyviä kehittämistarpeita.
Kuurojen liitto ry:n kuntoutussihteereiden asiakasrekisterin mukaan Suomessa on noin 120 kuuroa maahanmuuttajaa. Ryhmä koostuu eri perusteella maahan tulleista, eri kieli- ja koulutustaustan omaavista ihmisistä. Ryhmän heterogeenisuus vaikeuttaa kotoutumistoimenpiteiden järjestämistä. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Haastattelut järjestettiin puolistrukturoidun haastattelun muodossa. Tämän lisäksi haastatellut valitsivat neljästä eri vaihtoehdosta parhaiten omaa kotoutumistaan kuvaavan kotoutumiskäyrän. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan. Erilliset kysymyslomakkeet lähetettiin myös Kuurojen liiton kuntoutussihteereille ja Kuurojen kansanopistoon sekä kaupunkien maahanmuuttajapalveluihin ja vastaanottokeskuksiin.
Haastatteluissa korostui ystävien ja perheen merkitys kotoutumisen tukijana. Näiden jälkeen tärkeiksi tukijoiksi koettiin kuurojen kuntoutussihteerit, kuurojen kansanopisto ja kuurojen yhdistykset. Miltei kaikki haastatellut olivat kokeneet syrjintää. Syrjintä liittyi asiakaspalveluun, työnhakutilanteisiin ja opiskeluympäristöön. Viranomaisilta saatu tuki ja heidän tietonsa kuuroudesta koettiin vähäiseksi. Työntekijäkyselyistä kävi ilmi yhteistyön puute tai sen vähäisyys. Kuitenkin miltei kaikki asiakastyötä tekevät asettivat suomalaisen viittomakielen opettamisen ensisijaiseksi kotouttamistyössä.
Kuurojen liitto ry:n kuntoutussihteereiden asiakasrekisterin mukaan Suomessa on noin 120 kuuroa maahanmuuttajaa. Ryhmä koostuu eri perusteella maahan tulleista, eri kieli- ja koulutustaustan omaavista ihmisistä. Ryhmän heterogeenisuus vaikeuttaa kotoutumistoimenpiteiden järjestämistä. Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Haastattelut järjestettiin puolistrukturoidun haastattelun muodossa. Tämän lisäksi haastatellut valitsivat neljästä eri vaihtoehdosta parhaiten omaa kotoutumistaan kuvaavan kotoutumiskäyrän. Haastateltavia oli yhteensä kahdeksan. Erilliset kysymyslomakkeet lähetettiin myös Kuurojen liiton kuntoutussihteereille ja Kuurojen kansanopistoon sekä kaupunkien maahanmuuttajapalveluihin ja vastaanottokeskuksiin.
Haastatteluissa korostui ystävien ja perheen merkitys kotoutumisen tukijana. Näiden jälkeen tärkeiksi tukijoiksi koettiin kuurojen kuntoutussihteerit, kuurojen kansanopisto ja kuurojen yhdistykset. Miltei kaikki haastatellut olivat kokeneet syrjintää. Syrjintä liittyi asiakaspalveluun, työnhakutilanteisiin ja opiskeluympäristöön. Viranomaisilta saatu tuki ja heidän tietonsa kuuroudesta koettiin vähäiseksi. Työntekijäkyselyistä kävi ilmi yhteistyön puute tai sen vähäisyys. Kuitenkin miltei kaikki asiakastyötä tekevät asettivat suomalaisen viittomakielen opettamisen ensisijaiseksi kotouttamistyössä.