Kyläkioskin markkinakartoitus

Abstract

Työn tavoitteena ja kehittämistarpeena oli kartoittaa Piehingin kyläkioskin markkinoita. Työssä tarkasteltiin hieman alueen väestörakennetta sekä selvitettiin kioskin mahdollista asiakaskuntaa ja kysyntää. Lisäksi tutkittiin mahdollisten asiakkaiden tarpeita sekä mielipiteitä kyläkioskista. Työssä haluttiin saada asiakkaiden näkökulma kioskin toiminnasta. Opinnäytetyöllä ei ollut ohjaavaa organisaatiota, joten sen tavoitteena oli lähinnä täydentää opintojani.

Laadittiin kysely lähinnä paikallisille asukkaille ja haastateltiin kioskin entistä yrittäjää. Tutkimukseen osallistumisen kriteereinä täytyi tietää kyläkioski ja vastaajat tuli tavoittaa Piehingistä. Tiedot kerättiin suurimmaksi osaksi ”ovelta ovelle” – menetelmällä sekä hyödyntäen erilaisia kyläläisten kokoontumisia. Otoskooksi muodostui 60 vastausta. Otantamenetelminä käytettiin harkinnanvaraisia menetelmiä.

Tutkimuksessa haluttiin tuottaa tietoa kertaluontoisesti, eikä sillä pyritty vertailukelpoisuuteen ajallisesti tai alueellisesti. Tämä tutkimusote oli tutkimusmenetelmistä yksinkertaisin ja vapaamuotoisin menetelmä, joten tutkimusote oli kartoittava.

Tutkimuksesta ilmeni, että Piehingin palvelut ovat minimissään ja lähes kokonaan lopetettu. Kylälle toivottiin lisää elämää, kuten kyläkauppaa, elintarvikekioskia, veikkaus mahdollisuutta, postia, karaoke-baaria, grilliä, nuorisotoimintaa ja -tiloja. Toivottiin myös, ettei kirjastoa lakkautettaisi ja että se olisi auki useammin kuin kerran viikossa. Kioskin kannalta vastaukset olivat pääasiassa positiivisia. Monen mielestä tärkeää oli kioskin läheisyys, ja kylälle toivottiin keskusta. Ajateltiin, että jos kioski olisi toiminnassa, se toimisi eräänlaisena kylän keskuksena sekä kohtauspaikkana.

The aim of the Bachelor’s Thesis was to analyse the market for a village kiosk in Piehinki area. The objective was to investigate the population structure and to identify potential customers and market. The needs of potential customers as well as their views on the kiosk were examined. There was no commissioning organization in this thesis.

The enquiry was composed mainly for the villagers and the former entrepreneur was interviewed. The two criteria for the participation in the study were that the participant knew the kiosk and he/she could be reached in Piehinki. The information was collected mainly by “door to door” method and in various meetings in the village. The sample size was sixty answers. The sampling methods were based on consideration.

The purpose of the study was to provide information for this particular case and it did not aim at temporal or regional comparability. The selected method was the simplest and the most informal. The approach of the research was exploratory.

The study showed that the service offering of Piehinki is almost non-existent. The villagers wanted more activity and services to the village, like a village shop, Veikkaus services, a postal service, a karaoke bar, a grill as well as activities and facilities for the young. The villagers also hoped that the library would remain in the village and it would be open more often than once a week. The responses regarding the kiosk were mainly positive. It was important for many of the participating villagers that the kiosk is close and they also hoped to have a centre for the village. In some of the responses, the kiosk was considered as the village centre and a meeting place for the villagers.