Arviointi osana varhaiskasvatuksen arkea: Päiväkodin johtajien näkemyksiä arvioinnin merkityksestä varhaiskasvatuksessa
Pitkänen, Marika (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082918047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082918047
Tiivistelmä
Arviointi on osa tämän päivän varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen arviointi toteutuu jo suunnitelmallisesti valtakunnallisella tasolla ja on jalkautumassa kunta- ja yksikkötasolle. Varhaiskasvatuslain (13.7.2018/540) mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta ja osallistua ulkopuoliseen arviointiin.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 (60) mukaan varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason, järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmasta. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi nähdään keskeisenä osana varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä. Arvioinnin avulla tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä parannetaan varhaiskasvatuksen laatua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa arvioinnin tämänhetkisestä tilanteesta varhaiskasvatuksessa, päiväkodin arjessa sekä päiväkodin johtajan roolista varhaiskasvatussuunnitelman sisältöjen viemisessä osaksi arkea ja arvioinnin kehittämisestä.
Tutkimuksen teoriaosa käsittelee päivähoidon historiaa ja varhaiskasvatusta tänäpäivänä, päiväkodin johtajan tehtävänkuvaa, pedagogista johtajuutta, pedagogiikan johtamista, varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueita, arviointia varhaiskasvatuksessa ja EFQM (European Foundation for Quality Management) laatupalkintomallia johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineenä.
Tutkimuksen kysymykset pohjautuvat EFQM:n toimintaan liittyviin osa-alueisiin: johtajuus, henkilöstö, toimintaperiaatteet ja strategia, kumppanuudet ja resurssit ja prosessit. Kyselylomakkeen avulla pyrin kartoittamaan arviointia useammasta eri näkökulmasta päiväkodin johtajan työssä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Webropol-ohjelmalla laaditulla kyselylomakkeella, jossa kysymykset on jaoteltu EFQM -mallin arviointialueiden mukaan. Tutkimus on määrällinen. Kyselylomakkeen lopussa on yksi avoin kysymys, joka on käsitelty laadullisena sisällönanalyysinä.
Tutkimus ei sinänsä tuota uutta tietoa varhaiskasvatuksen arvioinnista, mutta antaa näkökulmia arvioinnin tämän hetkisestä tilanteesta päiväkodin arjessa ja päiväkodin johtajan roolista arvioinnissa. Tutkimustulokset osoittavat, että kunta- ja yksikkötasolla varhaiskasvatuksen arviointiin kaivataan yhtenäisiä sopimuksia, pedagogista keskustelua, arviointimenetelmiä, laadun mittareita ja konkreettisia arvioinnin välineitä arkeen. Tutkimus herättelee myös pohtimaan jo käytössä olevien arviointimenetelmien ja -välineiden hyödyntämistä ja kehittämistä varhaiskasvatuksen arjessa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 (60) mukaan varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason, järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmasta. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi nähdään keskeisenä osana varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä. Arvioinnin avulla tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä parannetaan varhaiskasvatuksen laatua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa arvioinnin tämänhetkisestä tilanteesta varhaiskasvatuksessa, päiväkodin arjessa sekä päiväkodin johtajan roolista varhaiskasvatussuunnitelman sisältöjen viemisessä osaksi arkea ja arvioinnin kehittämisestä.
Tutkimuksen teoriaosa käsittelee päivähoidon historiaa ja varhaiskasvatusta tänäpäivänä, päiväkodin johtajan tehtävänkuvaa, pedagogista johtajuutta, pedagogiikan johtamista, varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueita, arviointia varhaiskasvatuksessa ja EFQM (European Foundation for Quality Management) laatupalkintomallia johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineenä.
Tutkimuksen kysymykset pohjautuvat EFQM:n toimintaan liittyviin osa-alueisiin: johtajuus, henkilöstö, toimintaperiaatteet ja strategia, kumppanuudet ja resurssit ja prosessit. Kyselylomakkeen avulla pyrin kartoittamaan arviointia useammasta eri näkökulmasta päiväkodin johtajan työssä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Webropol-ohjelmalla laaditulla kyselylomakkeella, jossa kysymykset on jaoteltu EFQM -mallin arviointialueiden mukaan. Tutkimus on määrällinen. Kyselylomakkeen lopussa on yksi avoin kysymys, joka on käsitelty laadullisena sisällönanalyysinä.
Tutkimus ei sinänsä tuota uutta tietoa varhaiskasvatuksen arvioinnista, mutta antaa näkökulmia arvioinnin tämän hetkisestä tilanteesta päiväkodin arjessa ja päiväkodin johtajan roolista arvioinnissa. Tutkimustulokset osoittavat, että kunta- ja yksikkötasolla varhaiskasvatuksen arviointiin kaivataan yhtenäisiä sopimuksia, pedagogista keskustelua, arviointimenetelmiä, laadun mittareita ja konkreettisia arvioinnin välineitä arkeen. Tutkimus herättelee myös pohtimaan jo käytössä olevien arviointimenetelmien ja -välineiden hyödyntämistä ja kehittämistä varhaiskasvatuksen arjessa.