Lasten kokemuksia osallisuudesta päiväkodissa
Suortti, Pirja; Taimiaho, Miina (2009)
Suortti, Pirja
Taimiaho, Miina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902271544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200902271544
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kuinka aktiivisessa osassa päiväkodin toiminnassa erään pääkaupunkiseudun päiväkodin lapset kokevat olevansa. Opinnäytetyön aihe muotoutui yhteistyössä päiväkodin johtajan kanssa ja sitä toteutettiin yhdessä päiväkodin työntekijöiden kanssa. Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin osallisuutta.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin hyödyntämällä kahta eri tutkimusmenetelmää: sadutusta ja avointa haastattelua. Aineiston keräykseen osallistui 16 lasta, iältään 2 - 6 -vuotiaita. Analyysimentelmänä käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että lapset kokevat päiväkodissa niin osallisuutta kuin osattomuuttakin. Osallisuutta ja osattomuutta ilmenee sekä aikuisen suunnittelemassa ja johtamassa toiminnassa, että lasten keskenäisessä kanssakäymisessä. Lapset kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toimintaan yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen rajoissa. Aikuisen rooli päiväkodissa nähdään toiminnan mahdollistajana tai rajoittajana. Aikuinen toimii yhdessä lasten kanssa ja on läsnä tarvittaessa. Lapset kokevat, että mahdollisuus osallistua tarkoittaa lähinnä vapautta leikkiä. Toisinaan kuitenkin muut lapset saattavat painostaa lasta osallistumaan. Kanssakäyminen ja vuorovaikutus lasten kesken tapahtuu leikin yhteydessä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siten myös ryhmäidentiteettiä. Hyvästä ryhmähengestä huolimatta päiväkodissa esiintyy myös lasten keskinäistä kiusaamista.
Lapset kokevat olevansa osallisia päiväkodin toiminnassa, osallisuuden aste kuitenkin vaihtelee. Vaikuttaminen päiväkodin toimintaan tapahtuu yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen rajoissa, jotka ovat aikuisten asettamia. Lapset kokevat päiväkodin aikuiset joko toiminnan mahdollistajina tai sen rajoittajina. Kanssakäyminen muiden lasten kanssa vahvistaa ryhmäidentiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun taas kiusaaminen ja riitely aiheuttaa syrjään jäämistä. Lapset myös saavat itse päättää osallistuvatko he päiväkodin toimintaan vai eivät.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin hyödyntämällä kahta eri tutkimusmenetelmää: sadutusta ja avointa haastattelua. Aineiston keräykseen osallistui 16 lasta, iältään 2 - 6 -vuotiaita. Analyysimentelmänä käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että lapset kokevat päiväkodissa niin osallisuutta kuin osattomuuttakin. Osallisuutta ja osattomuutta ilmenee sekä aikuisen suunnittelemassa ja johtamassa toiminnassa, että lasten keskenäisessä kanssakäymisessä. Lapset kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa päiväkodin toimintaan yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen rajoissa. Aikuisen rooli päiväkodissa nähdään toiminnan mahdollistajana tai rajoittajana. Aikuinen toimii yhdessä lasten kanssa ja on läsnä tarvittaessa. Lapset kokevat, että mahdollisuus osallistua tarkoittaa lähinnä vapautta leikkiä. Toisinaan kuitenkin muut lapset saattavat painostaa lasta osallistumaan. Kanssakäyminen ja vuorovaikutus lasten kesken tapahtuu leikin yhteydessä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siten myös ryhmäidentiteettiä. Hyvästä ryhmähengestä huolimatta päiväkodissa esiintyy myös lasten keskinäistä kiusaamista.
Lapset kokevat olevansa osallisia päiväkodin toiminnassa, osallisuuden aste kuitenkin vaihtelee. Vaikuttaminen päiväkodin toimintaan tapahtuu yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen rajoissa, jotka ovat aikuisten asettamia. Lapset kokevat päiväkodin aikuiset joko toiminnan mahdollistajina tai sen rajoittajina. Kanssakäyminen muiden lasten kanssa vahvistaa ryhmäidentiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun taas kiusaaminen ja riitely aiheuttaa syrjään jäämistä. Lapset myös saavat itse päättää osallistuvatko he päiväkodin toimintaan vai eivät.