Huom! Theseus-tuen yhteydenotto on poissa käytöstä teknisten huoltotöiden takia 11.–15.10.2019. Ongelmatilanteessa ota yhteyttä oman ammattikorkeakoulun kirjastoon.
Attention! Theseus Support e-mail is out of use 11.–15.10.2019. In case of problems please contact your own UAS Library.
OBS! Theseus Support e-post är ur användning 11.–15.10.2019. Om du har problem, vänligen kontakta ditt eget UAS-bibliotek.
Suuhygienistin koulutuksessa saamat valmiudet oikomishoidon työtehtäviin
Erola, Ella-Liisa; Haikala, Iida; Penttilä, Jenna (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518187
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518187
Tiivistelmä
Oikomishoidolla korjataan purentavirheitä, jotka aiheuttavat potilaalle selvää haittaa. Yleensä hoito aloitetaan 9−12 -vuotiaana, koska silloin voidaan vaikuttaa leukojen kasvuun. Oikomishoidon osatehtävät ovat yleensä jaettu hammashoitajan, suuhygienistin ja hammaslääkärin välillä. Hammaslääkäri vastaa hoidon suunnittelusta ja vaativista toimenpiteistä. Suuhygienistit ja hammashoitajat vastaavat hoidon toteuttamisesta oman osaamisensa rajoissa. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaisia oikomishoidon osatehtäviä vastaajat olivat harjoitelleet koulutuksen aikana ja millaiset valmiudet suuhygienistit olivat saaneet tutkintoon johtavassa koulutuksessa oikomishoidon työtehtäviin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää millainen olisi suuhygienistien mielestä hyvä työnjako oikomishoidossa.
Suuhygienistit saivat koulutuksessa hyvät valmiudet tehtäviin, joita he myös tekevät usein työssään. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että suuhygienistit haluaisivat tehdä enemmän oikomishoidon osatehtäviä kuin he tällä hetkellä pääsevät niitä tekemään. Suuhygienistien osaaminen ei ole riittävällä tasolla kaikkien oikomishoidon osatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Vastausten perusteella voidaan todeta, että valmistumisvuodella ei ole suurta merkitystä saatuihin valmiuksiin.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n kanssa. Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n tehtävänä oli lähettää kysely eteenpäin heidän jäsenilleen. Opinnäytetyö on tehty kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistoa tutkimukseemme keräsimme kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 77 suuhygienistiä, jotka ovat Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry jäseniä. Opinnäytetyötämme voidaan hyödyntää suuhygienistien koulutuksen kehittämisessä sekä suunniteltaessa työnjakoa hammashoidossa.
Suuhygienistit saivat koulutuksessa hyvät valmiudet tehtäviin, joita he myös tekevät usein työssään. Vastausten perusteella voidaan sanoa, että suuhygienistit haluaisivat tehdä enemmän oikomishoidon osatehtäviä kuin he tällä hetkellä pääsevät niitä tekemään. Suuhygienistien osaaminen ei ole riittävällä tasolla kaikkien oikomishoidon osatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Vastausten perusteella voidaan todeta, että valmistumisvuodella ei ole suurta merkitystä saatuihin valmiuksiin.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n kanssa. Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n tehtävänä oli lähettää kysely eteenpäin heidän jäsenilleen. Opinnäytetyö on tehty kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistoa tutkimukseemme keräsimme kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi yhteensä 77 suuhygienistiä, jotka ovat Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry jäseniä. Opinnäytetyötämme voidaan hyödyntää suuhygienistien koulutuksen kehittämisessä sekä suunniteltaessa työnjakoa hammashoidossa.