"Meijän kylän" lukuseura : Lukuseuratoiminta 1800-luvun Raahessa
Jounila, Anniina (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090518194
Tiivistelmä
Lukuseurat toimivat 1700- ja 1800-luvuilla. Pohjanlahden kaupungit olivat lukuseuratoiminnalle otollista aluetta, sillä vilkkaan merenkulun ansiosta uudet kulttuurivaikutukset saapuivat merenrantakaupunkeihin aiemmin kuin sisämaahan. Suurimmat ja merkittävimmät lukuseurat toimivat Vaasassa ja Kokkolassa. 1700-luvulla Saksassa syntyi kulttuurisen käyttäytymisen muoti, jossa lukeminen oli huvittelun väline. Ilmiötä kutsuttiin lukukiihkoksi tai lukuvimmaksi. Lukuseurojen kirjallisuuden pääpaino oli historiassa ja maantieteessä. 1800-luvulla yleistyivät romaanit, joita luettiin ajanviettotarkoitukseen.
Raaheen perustettiin lukuseura vuonna 1821. Kaupungin porvarit antoivat kirjansa apteekkari Carl Wichmannin säilytettäväksi. Lukukirjasto toimi Carl Wichmannin tiloissa vuoteen 1830, kunnes sensuuriylihallituksen asettamat kirjatakavarikot saivat porvarit hajottamaan lukuseuransa. Raahessa on toiminut sekä ennen että jälkeen lukuseuran yksityinen lainakirjasto.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millainen lukuseuratoiminta on ollut 1800-luvun Raahessa sekä millaista kirjallisuutta lukuseura on käyttänyt ja millaisia kirjasidoksia tuohon aikaan on käytetty. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Oulun Ammattikorkeakoulu.
Tutkimus on historiallis-kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tarkoituksena oli tehdä selvitys Raahen lukuseuratoiminnasta 1800-luvulla. Lähteinä on käytetty teoksia koskien Suomen yleisten kirjastojen historiaa ja lukuseurojen historiaa, lehtiartikkeleita ja joitakin Internet-lähteitä. Lähdemateriaalina käytettyä aineistoa on tarkasteltu lähdekriittisesti ja käyttäen historiallista tekstianalyysiä.
Tutkimuksella on saatu yksi näkökulma Pohjanlahden kaupunkien ja Raahen lukuseuratoiminnasta, lukukirjastojen kirjallisuudesta ja kirjansidonnasta 1800-luvulla. Historiantutkimuksessa näkökulmia on yhtä paljon kuin tutkijoitakin. Uusia näkökulmia voisi löytyä erilaista tutkimusotetta käyttämällä ja tutustumalla tarkemmin lukuseurojen kirjalistoihin. Kirjalistojen perusteella voisi selvittää tarkemmin, miten ulkomainen kirjallisuus on saapunut ja levinnyt Suomessa.
Raaheen perustettiin lukuseura vuonna 1821. Kaupungin porvarit antoivat kirjansa apteekkari Carl Wichmannin säilytettäväksi. Lukukirjasto toimi Carl Wichmannin tiloissa vuoteen 1830, kunnes sensuuriylihallituksen asettamat kirjatakavarikot saivat porvarit hajottamaan lukuseuransa. Raahessa on toiminut sekä ennen että jälkeen lukuseuran yksityinen lainakirjasto.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millainen lukuseuratoiminta on ollut 1800-luvun Raahessa sekä millaista kirjallisuutta lukuseura on käyttänyt ja millaisia kirjasidoksia tuohon aikaan on käytetty. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Oulun Ammattikorkeakoulu.
Tutkimus on historiallis-kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tarkoituksena oli tehdä selvitys Raahen lukuseuratoiminnasta 1800-luvulla. Lähteinä on käytetty teoksia koskien Suomen yleisten kirjastojen historiaa ja lukuseurojen historiaa, lehtiartikkeleita ja joitakin Internet-lähteitä. Lähdemateriaalina käytettyä aineistoa on tarkasteltu lähdekriittisesti ja käyttäen historiallista tekstianalyysiä.
Tutkimuksella on saatu yksi näkökulma Pohjanlahden kaupunkien ja Raahen lukuseuratoiminnasta, lukukirjastojen kirjallisuudesta ja kirjansidonnasta 1800-luvulla. Historiantutkimuksessa näkökulmia on yhtä paljon kuin tutkijoitakin. Uusia näkökulmia voisi löytyä erilaista tutkimusotetta käyttämällä ja tutustumalla tarkemmin lukuseurojen kirjalistoihin. Kirjalistojen perusteella voisi selvittää tarkemmin, miten ulkomainen kirjallisuus on saapunut ja levinnyt Suomessa.