Ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta – polku kohti työllistymistä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten ja aikuisten ryhmämuotoisesta kuntouttavasta työtoiminnasta. Opinnäytetyössä haetaan vastauksia kysymyksiin 1) Miten hyvin asiakkaat kokivat ryhmämuotoisen toiminnan tukevan heidän elämänhallintaansa, hyvinvointiaan sekä osallisuuden kokemuksia? 2) Mikä toiminnan sisällöstä oli asiakkaiden mielestä hyödyllistä ja toimivaa? sekä 3) Miten hyvin toiminta vastasi heidän ennakko-odotuksiaan?

Ryhmämuotoisella kuntouttavalla työtoiminnalla on paikkansa pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa työ- ja toimintakyvyn parantamisessa ja lisäämisessä. Opinnäytetyön pääasiallisena teoreettisena viitekehyksenä on Erik Allardtin (1976) hyvinvoinnin teoria, joka käsittelee elintasoa, yhteisyyssuhteita ja itsensä toteuttamista. Se liittyy läheisesti elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kun asiakas kokee elämänsä mielekkäänä, ovat valmiudet siirtyä eteenpäin opintoihin tai työelämän suuntaan paremmat.

Opinnäytetyö toteutettiin Kuntoutussäätiön kevään 2019 aikana toimineille aikuisten ja nuorten ryhmille strukturoituna kyselytutkimuksena, jossa oli myös laadullisia kysymyksiä. Alkukyselyssä vastaajia oli yhteensä 22 ja loppukyselyssä vastaavasti 21. Kuntouttava ryhmätoiminta on aloitettu Kuntoutussäätiöllä syksyllä 2018 ja vastaavanlaisesta kuntouttavasta työtoiminnasta ryhmämuotoisena ei ole tehty kovin paljon tutkimusta.

Opinnäytetyö osoittaa, että asiakkaat pitivät toimintaa hyödyllisenä ja mielekkäänä, vaikka joidenkin vastaajien kokemus oli, että he eivät kokeneet kuuluneensa kohderyhmään tai toiminta heidän oman jaksamisensa kannalta ei ollut oikea-aikaista. Pääosin toiminta oli vastannut hyvin asiakkaiden ennakko-odotuksia. Positiivisia tuloksia oli asiakkaiden arkirytmin paraneminen ja vertaistuen saaminen ryhmätoiminnasta. Sisällöstä tyytyväisiä oltiin jatkosuunnitelmien kartoitukseen, työnhakutaitojen harjoitteluun, luonto- ja virkistysretkiin sekä liikuntaan. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalialan kuntouttavien työtoiminnan palveluiden kehittämiseen sekä ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan suunnittelun ja toteutuksen apuna.

The purpose of this thesis was to provide information about group based rehabilitative work for young people and adults. The research questions addressed 1) how well clients felt that group activities supported their life management, well-being and feelings of participation, 2) what content they found useful and practical and 3) how well the activities met their expectations.

Group-based rehabilitative work has a role to play in improving and increasing the working capacity of the long-term unemployed. Further theoretical framework for the thesis was provided by Erik Allardt's (1976) dimensions of well-being where human’s basic needs are defined by three categories: having, loving and being. It is closely linked to the strengthening of life management, well-being and participation and the prevention of exclusion. When a client experiences a meaningful life, they are better prepared for moving forward to studies or work.

The study was conducted for the Rehabilitation Foundation´s adult and youth groups operat-ing during spring 2019. It was implemented as a structured questionnaire which also included qualitative questions. There were 22 respondents in the initial survey and 21 in the final survey. Group activities were started at the Rehabilitation Foundation in autumn 2018, and there is not much previous research done on group based rehabilitative work.

According to the results of the thesis, the clients found the activity useful and meaningful, although some respondents' experience was that they did not feel they were part of the target group or that the action was not timed well with respect to their own coping. Most of the operations were well in line with clients' expectations. Positive results were the improvement in the daily routine of clients and the gaining of peer support from the other group members. The clients were mostly satisfied with the content of the rehabilitative work and especially with the making of follow-up plans, with the training in job search skills, as well as with nature and recreation trips and exercise. The results can be used to develop social work´s rehabilitation services and the group-based rehabilitative work in general.