Vektoritiilien julkaisu Vantaan karttarajapinnassa

Abstract

Vektoritiilet ovat tämän hetken paikkatiedon julkaisemisessa käytetyistä teknologioista yksi nopeinten kehittyvä tekniikka. Vektoritiilet perustuvat esilaskettuihin datatiileihin, jotka ovat osia alkuperäisestä lähdemateriaalista. Tällä pyritään parantamaan järjestelmän suorituskykyä. Samaa menetelmää käytetään myös rasterikuvien kanssa, jolloin keskeisenä erona on kuvan muodostuksen ajankohta. Rasteritiilet ovat palvelimelle esilaskettuja kuvatiedostoja, kun taas vektoritiilet muodostetaan kuviksi vasta asiakasohjelmassa.

Vektoritiilitekniikalla julkaistuilla karttapalveluilla on useita etuja järjestelmän skaalautuvuuden ja ylläpidon suhteen verrattuna rasteritiilitekniikalla toteutettuun karttapalveluun. Yleisen olettamuksen mukaan myös keskiverto vektoritiili on pienempi kuin keskiverto rasteritiili, jonka pitäisi teoriassa johtaa pienempään verkkoyhteyden kuormitukseen ja täten lyhyempiin latausaikoihin.

Tutkielmassa syvennytään karttarajapintoihin ja pohditaan vektoritiilien roolia niissä. Empiirisessä osiossa tutkitaan Vantaan kaupungilla käytössä olevilla järjestelmillä vektoritiilien vertautuvuutta vastaavaan rasteritiilitoteutukseen. Lopputuloksena on kaksi testitapausta, joissa mitataan vasteaikoja karttapalveluista, joista toinen hyödyntää vektoritiiliä ja toinen rasteritiiliä. Mittaukset suoritettiin kummankin tekniikan osalta asiakasohjelmassa sekä palvelimen puolella. Oletuksen mukaan karttakuvan muodostaminen asiakasohjelmassa vie vektoritiiltä hyödyntävällä tekniikalla kauemmin kuin rasteritiileltä, koska kuvaa ei ole vielä muodostettu valmiiksi. Vektoritiilet ovat kuitenkin kevyempiä siirtää tietoliikenneverkossa, jonka täytyisi korvata kuvan muodostamiseen käytetty aika saavuttaen pienempi vasteaika kokonaisuudessaan kuin rasteritiilien avulla tehdyssä toteutuksessa.