LIETTEEN TEHOSTAJABAKTEERIN TOIMINTA SUOMEN OLOSUHTEISSA: Lietteen tehostajabakteerin SlurryBugs käyttäjäkysely ja käyttökoe
Pulkkinen, Antti (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081617867
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081617867
Tiivistelmä
Nauta hyödyntää huonosti käyttämänsä ravinnon. Tästä syystä niiden lanta sisältää paljon kasveille käyttökelpoisia ravinteita. Lanta on erittäin arvokas lannoite, jonka tehokkaalla käytöllä voidaan vähentää teollisten lannoitteiden käyttöä peltoviljelyssä, mutta sen huonolla käsittelyllä ravinteet voidaan hukata. Ravinteet voivat haihtua haitallisina yhdisteinä ilmakehään tai huuhtoutua vesistöihin, jonka seurauksena vesistöjen ravinnekuorma kasvaa ja riski rehevöitymiselle nousee. Suomessa ongelmana on lannan pitkä varastointiaika, minä aikana siitä haihtuu luonnollisen bakteeritoiminnan avulla esimerkiksi typpeä ammoniakkina. Kotieläintuotanto on Suomen suurin ammoniakkipäästöjen lähde, joten keinoja ammoniakin haihtumisen estämiseksi tarvitaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kaupallista lietteen tehostajabakteerin toimivuutta Suomen olosuhteissa. RavinneRenki -hanke on opinnäytetyön toimeksiantaja. SlurryBugs tuotteen maahantuoja Vihtarin kone Oy tarjosi tuotteen käyttöön koetta varten. Lietteen tehostajabakteerien luvataan vähentävän ammoniakin haitumista lietteen varastoinnin aikana. Bakteerit käyttävät ammoniakkia kasvuunsa, jolloin se sitoutuu orgaaniseen massaan. Bakteerien luvataan vähentävän lietteen sekoitustarvetta vähentäen lietteen luontaista kuorettumista käyttämällä lietteen orgaanista ainetta ravinnokseen.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta tutkimuksesta. Ensimmäinen tutkimus oli alkukartoituksena toimiva kyselytutkimus tuotteen käyttäjiltä. Kyselytutkimuksella pyrittiin selvittämään tuotteen toimivuutta suoraan käyttäjiltä. Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2018. Kyselytutkimuksen jälkeen suunniteltiin käytännön kokeen koejärjestelyt, missä tutkittiin SlurryBugs nimisen tehostajabakteerin toimintaa Suomen olosuhteissa lypsykarjan lietteessä. Kokeessa oli kolme koejäsentä, raakaliete, Slurrybugs käsitelty liete, sekä Slurrybugs käsitelty liete, johon lisättiin antibioottia. Käytännön koe toteutettiin kymmenen viikon aikana 24. toukokuuta - 2. elokuuta 2018 välisenä aikana. Koejäseniin lisättiin viikon välein lisää lietettä kuuden viikon ajan. Koejäsenistä otettiin neljänä eri ajankohtana näytteitä.
Tulosten perusteella havaittiin, ettei tehostajabakteerit tai antibiootti vaikuttaneet merkittävästi lietteen ravinnesisältöön. Lietteen kuiva-ainepitoisuus laski kaikissa koejäsenissä kokeen aikana, mutta sekä SlurryBugs, että antibiootti käsitellyissä näytteissä raakalietettä enemmän. Kokonaistyppipitoisuus oli kokeen lopussa SlurryBugs ja antibioottikäsitellyissä näytteissä noin 0,3kg/m3 alhaisempi raakalietteeseen verrattuna. Liukoisen typen osuus laski kaikissa koejäsenissä samassa suhteessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kaupallista lietteen tehostajabakteerin toimivuutta Suomen olosuhteissa. RavinneRenki -hanke on opinnäytetyön toimeksiantaja. SlurryBugs tuotteen maahantuoja Vihtarin kone Oy tarjosi tuotteen käyttöön koetta varten. Lietteen tehostajabakteerien luvataan vähentävän ammoniakin haitumista lietteen varastoinnin aikana. Bakteerit käyttävät ammoniakkia kasvuunsa, jolloin se sitoutuu orgaaniseen massaan. Bakteerien luvataan vähentävän lietteen sekoitustarvetta vähentäen lietteen luontaista kuorettumista käyttämällä lietteen orgaanista ainetta ravinnokseen.
Opinnäytetyö koostuu kahdesta tutkimuksesta. Ensimmäinen tutkimus oli alkukartoituksena toimiva kyselytutkimus tuotteen käyttäjiltä. Kyselytutkimuksella pyrittiin selvittämään tuotteen toimivuutta suoraan käyttäjiltä. Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2018. Kyselytutkimuksen jälkeen suunniteltiin käytännön kokeen koejärjestelyt, missä tutkittiin SlurryBugs nimisen tehostajabakteerin toimintaa Suomen olosuhteissa lypsykarjan lietteessä. Kokeessa oli kolme koejäsentä, raakaliete, Slurrybugs käsitelty liete, sekä Slurrybugs käsitelty liete, johon lisättiin antibioottia. Käytännön koe toteutettiin kymmenen viikon aikana 24. toukokuuta - 2. elokuuta 2018 välisenä aikana. Koejäseniin lisättiin viikon välein lisää lietettä kuuden viikon ajan. Koejäsenistä otettiin neljänä eri ajankohtana näytteitä.
Tulosten perusteella havaittiin, ettei tehostajabakteerit tai antibiootti vaikuttaneet merkittävästi lietteen ravinnesisältöön. Lietteen kuiva-ainepitoisuus laski kaikissa koejäsenissä kokeen aikana, mutta sekä SlurryBugs, että antibiootti käsitellyissä näytteissä raakalietettä enemmän. Kokonaistyppipitoisuus oli kokeen lopussa SlurryBugs ja antibioottikäsitellyissä näytteissä noin 0,3kg/m3 alhaisempi raakalietteeseen verrattuna. Liukoisen typen osuus laski kaikissa koejäsenissä samassa suhteessa.