Hajoamissodat entisen Jugoslavian elokuvissa
Kannisto, Janne (2019)
Kannisto, Janne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091318475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091318475
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka entisen Jugoslavian maiden elokuvissa käydään läpi veristen hajoamissotien tapahtumia. Kontekstuaalisen analyysin avulla tuodaan esiin elokuvien kohtauksista ne tapahtumat, joissa viitataan hajoamissotien oikeisiin tapahtumiin, ja alueen historian kaukaisempiin kipukohtiin.
Jugoslavian luhistuminen alkoi jo 1980-luvun alussa, kun maata johtanut kommunistijohtaja Josip Broz Tito kuoli. Tito oli vallassaolonsa aikana onnistunut yhdistämään Balkanin kansat, joilla oli ollut verisiä, etnisiä ja uskonnollisia kiistoja jo satoja vuosia ennen hänen valtaannousuaan.
Vaikka kansa oli hänen valtansa aikana niin sanotusti yhdistynyt ja eri etnisten ryhmien kesken oli avioiduttu sekä perustettu perheitä, kytivät pinnan alla vanhat kaunat toisen maailmansodan aikaisista, verisistä etnisistä puhdistuksista. Erityisesti serbit vannoivat kostavansa kroaateille fasististen Ustaša-joukkojen tekemän kansanmurhan toisen maailmansodan ajalta.
Jugoslavian hajoamissodat alkoivat, kun Serbia (tuolloin vielä Jugoslavia) hyökkäsi Sloveniaan vuonna 1991. Lyhyiden taisteluiden jälkeen Slovenia sekä Kroatia itsenäistyivät ja serbit hyökkäsivät vuorostaan Kroatiaan. Kroatian jälkeen vuorossa oli Bosnia, jossa nähtiin sotien julmimmat puolet, kun maata ravisteltiin etnisillä puhdistuksilla ja Sarajevon piirityksellä. Sota Bosniassa päättyi joulukuussa 1995. Serbit jatkoivat sotimista myöhemmin vielä myös itsenäisyyteen pyrkineessä Kosovossa.
Balkanin alueelta on tullut useita elokuvia sotiin liittyen, ja näitä elokuvia on tehty useiden eri taustoista olevien ohjaajien toimesta. Tunnetuimpana ohjaajana voidaan pitää Emir Kusturicaa, jonka vuoden 1995 elokuva Underground viittasi hajoamissotiin omalla tavallaan. Tätä opinnäytetyötä varten olen valinnut analysoitavaksi elokuvia, joista sotien tapahtumat käyvät selvästi ilmi niiden omanlaisen ja mielenkiintoisen kerrontansa puolesta.
Kahta elokuvaa tutkimalla saatiin selville useita erilaisia, sotiin jollain tavalla viittaavaa yhteiskunnallista kipukohtaa. Monet niistä ovat alkaneet maiden historiassa jo kauan aikaa sitten. Kummankin analysoidun elokuvan pääfokus on Bosnian sodassa.
Jugoslavian luhistuminen alkoi jo 1980-luvun alussa, kun maata johtanut kommunistijohtaja Josip Broz Tito kuoli. Tito oli vallassaolonsa aikana onnistunut yhdistämään Balkanin kansat, joilla oli ollut verisiä, etnisiä ja uskonnollisia kiistoja jo satoja vuosia ennen hänen valtaannousuaan.
Vaikka kansa oli hänen valtansa aikana niin sanotusti yhdistynyt ja eri etnisten ryhmien kesken oli avioiduttu sekä perustettu perheitä, kytivät pinnan alla vanhat kaunat toisen maailmansodan aikaisista, verisistä etnisistä puhdistuksista. Erityisesti serbit vannoivat kostavansa kroaateille fasististen Ustaša-joukkojen tekemän kansanmurhan toisen maailmansodan ajalta.
Jugoslavian hajoamissodat alkoivat, kun Serbia (tuolloin vielä Jugoslavia) hyökkäsi Sloveniaan vuonna 1991. Lyhyiden taisteluiden jälkeen Slovenia sekä Kroatia itsenäistyivät ja serbit hyökkäsivät vuorostaan Kroatiaan. Kroatian jälkeen vuorossa oli Bosnia, jossa nähtiin sotien julmimmat puolet, kun maata ravisteltiin etnisillä puhdistuksilla ja Sarajevon piirityksellä. Sota Bosniassa päättyi joulukuussa 1995. Serbit jatkoivat sotimista myöhemmin vielä myös itsenäisyyteen pyrkineessä Kosovossa.
Balkanin alueelta on tullut useita elokuvia sotiin liittyen, ja näitä elokuvia on tehty useiden eri taustoista olevien ohjaajien toimesta. Tunnetuimpana ohjaajana voidaan pitää Emir Kusturicaa, jonka vuoden 1995 elokuva Underground viittasi hajoamissotiin omalla tavallaan. Tätä opinnäytetyötä varten olen valinnut analysoitavaksi elokuvia, joista sotien tapahtumat käyvät selvästi ilmi niiden omanlaisen ja mielenkiintoisen kerrontansa puolesta.
Kahta elokuvaa tutkimalla saatiin selville useita erilaisia, sotiin jollain tavalla viittaavaa yhteiskunnallista kipukohtaa. Monet niistä ovat alkaneet maiden historiassa jo kauan aikaa sitten. Kummankin analysoidun elokuvan pääfokus on Bosnian sodassa.