Mitä äänenjohtaminen on? : Ali Baba, 40 rosvoa ja yksi sellojen äänenjohtaja
Kilpijärvi, Johanna (2010)
Kilpijärvi, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010112916220
Tiivistelmä
Pohdin opinnäytetyössäni äänenjohtajuutta
musiikkiopisto-orkesterissa sekä yleisesti että tarkastellen omia kokemuksiani sellojen äänenjohtajana. Toivon, että opinnäytetyöni herättäisi huomaamaan yhteyden hyvän äänenjohtamisen ja toimivamman orkesterityön välillä. Äänenjohtajuutta ei varsinaisesti opeteta missään. Siihen liitetään usein turhia pelkoja, jotka voivat jarruttaa musiikkiopistossa opiskelevan nuoren halua ryhtyä äänenjohtajaksi. Äänenjohtajana toimiminen voisi omalta osaltaan tehdä orkesterissa soittamisen mielenkiintoisemmaksi ja rohkaista nuorta hakeutumaan ammattiopintoihin.
Toimin sellojen äänenjohtajana Nurmijärven musiikki- ja tanssiopistojen yhteisessä Ali Baba ja 40 rosvoa –produktiossa syksyllä 2008. Kerron opinnäytetyössäni äänenjohtajalle kuuluvista tehtävistä, joita tein ennen produktion alkamista, esitysten aikaan ja niiden jälkeen. Haastattelin kahta muusikkoystävääni ja keskustelimme orkesterikokemuksista ja äänenjohtajana toimimisesta. Opinnäytetyöni lopuksi olen liittänyt pienen oppaan musiikkiopisto-orkesterin selloryhmän äänenjohtajalle.
Äänenjohtaminen on haastavaa, mutta samalla antoisaa, koska silloin saa aivan erilaisen näkökulman musiikkiin. Haasteellisuus syntyy, kun on hallittava monta asiaa samaan aikaan – näytöt, tekniikka ja tulkinta. Äänenjohtajan tehtäviin kuuluu myös muita velvollisuuksia, kuten stemman esitarkistus eli mm. jousitusten ja muiden merkintöjen tekeminen.
Kehittämisehdotuksena toivoisin, että äänenjohtaja vaihtuisi useammin. Monesti käy niin, että sama henkilö toimii pitkään äänenjohtajana. Eri konserteissa voisi olla aina eri äänenjohtaja, jolloin jokainen saisi kokeilla äänenjohtajan työtä ja samalla äänenjohtajuutta saisi ujutettua mukaan orkesterikasvatukseen. Myös palautteen antaminen äänenjohtajana olemisesta on tärkeää.
musiikkiopisto-orkesterissa sekä yleisesti että tarkastellen omia kokemuksiani sellojen äänenjohtajana. Toivon, että opinnäytetyöni herättäisi huomaamaan yhteyden hyvän äänenjohtamisen ja toimivamman orkesterityön välillä. Äänenjohtajuutta ei varsinaisesti opeteta missään. Siihen liitetään usein turhia pelkoja, jotka voivat jarruttaa musiikkiopistossa opiskelevan nuoren halua ryhtyä äänenjohtajaksi. Äänenjohtajana toimiminen voisi omalta osaltaan tehdä orkesterissa soittamisen mielenkiintoisemmaksi ja rohkaista nuorta hakeutumaan ammattiopintoihin.
Toimin sellojen äänenjohtajana Nurmijärven musiikki- ja tanssiopistojen yhteisessä Ali Baba ja 40 rosvoa –produktiossa syksyllä 2008. Kerron opinnäytetyössäni äänenjohtajalle kuuluvista tehtävistä, joita tein ennen produktion alkamista, esitysten aikaan ja niiden jälkeen. Haastattelin kahta muusikkoystävääni ja keskustelimme orkesterikokemuksista ja äänenjohtajana toimimisesta. Opinnäytetyöni lopuksi olen liittänyt pienen oppaan musiikkiopisto-orkesterin selloryhmän äänenjohtajalle.
Äänenjohtaminen on haastavaa, mutta samalla antoisaa, koska silloin saa aivan erilaisen näkökulman musiikkiin. Haasteellisuus syntyy, kun on hallittava monta asiaa samaan aikaan – näytöt, tekniikka ja tulkinta. Äänenjohtajan tehtäviin kuuluu myös muita velvollisuuksia, kuten stemman esitarkistus eli mm. jousitusten ja muiden merkintöjen tekeminen.
Kehittämisehdotuksena toivoisin, että äänenjohtaja vaihtuisi useammin. Monesti käy niin, että sama henkilö toimii pitkään äänenjohtajana. Eri konserteissa voisi olla aina eri äänenjohtaja, jolloin jokainen saisi kokeilla äänenjohtajan työtä ja samalla äänenjohtajuutta saisi ujutettua mukaan orkesterikasvatukseen. Myös palautteen antaminen äänenjohtajana olemisesta on tärkeää.