"Ku muutenkin on rankka ala mikä kuluttaa ku työkalu oot sinä itte" : tutkimus kehitysvamma-alan eettisistä haasteista työntekijän näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyömme aiheena ovat eettiset haasteet kehitysvamma-alan asiakastyössä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli perehtyä siihen millaisia eettisiä haasteita kehitysvamma-alan työntekijät kohtaavat jokapäiväisessä asiakastyössä ja miten he kokevat nämä haasteet. Tavoitteenamme oli kuulla työntekijöiden henkilökohtaisia kokemuksia ja ajatuksia alan eettisiin haasteisiin liittyen ja tarkastella aihetta siten työntekijän arjesta käsin. Tutkimuskysymyksemme olivat; millaisia eettisiä haasteita työntekijät kohtaavat arjen asiakastyössä? Miten he kokivat nämä haasteet? Näkyvätkö alaan liittyvät arvot käytännön työssä ja jos näkyvät, niin miten?

Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadulliselle tutkimukselle luonteenomaista on pyrkimys ymmärtää tutkimuksen kohdetta. Emme niinkään olleet kiinnostuneita eettisten haasteiden määrästä tai yleisyydestä, vaan niiden luonteesta ja merkityksestä ja siitä millaisena ne näyttäytyvät työntekijöiden arjen keskellä. Aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimukseen osallistuneita työntekijöitä ja haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Haastattelun teemat nousivat tutkimuksen aiheesta ja teoreettisesta viitekehyksestä. Haastattelut nauhoitettiin sanelukoneella ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.

Haastattelun tuloksina mainittakoon, että alan arvoja oli käsitelty työyhteisössä jonkin verran ja ne koettiin tärkeiksi. Kaikilla haastatelluilla oli kokemuksia eettisesti haastavista tilanteista. Tyypillisimmin kokemukset liittyivät asiakkaan itsemäärämisoikeuteen, työntekijöiden välisiin näkemyseroihin, työtapoihin ja työn tavoitteisiin liittyen sekä asiakkaan rajoittuneeseen kykyyn ymmärtää aina omaa parastaan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta että kehitysvamma-alalla arvoja käsitellään, mutta arvoista ja eettisyydestä pitäisi puhua vielä enemmän, sekä avata niiden merkitystä työyhteisössä. Työyhteisössä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota erilaisten työtapojen hyväksymiseen, yhteisten tavoitteiden laatimiseen ja niiden toteuttamiseen. Valmiudet kohdata eettisiä haasteita kehittyvät vasta työkokemuksen kautta, mutta niitä voitaisiin parantaa keskustelemalla haastavista tilanteista työyhteisössä sekä erilaisilla täsmäkoulutuksilla.

The subject of this final project was the ethical challenges in the field of working with people with intellectual and developmental disabilities. The purpose of this study was to deepen our understanding of what kind of ethical challenges professionals might come across in everyday work and how they experienced these challenges. The goal was to approach this subject from the point of view of the professionals and hear about their experiences in their own words. We asked the following questions in our study: what kind of ethical challenges do professionals come across in everyday work? How do they experience these challenges? And are the ethical values behind the work visible in practise and if so, how?

This study was qualitative. A common goal for a qualitative study is to understand its subject. We were not particularly interested in the amount or frequency of ethical challenges experienced in the field, instead we were interested in the character and significance of the challenges and how they occured in everyday work. The material for the study was collected by interviewing the professionals who took part in the study. The interviews were carried out as theme interviews. The themes for the interviews were based on the subject of the study and the theoretical context. The interviews were taped and the tapes were transcribed. The material was analysed using analysing methods related to qualitative study methods.

The results of the interviews showed that the ethical values related to the field had been processed among staff and they were considered important. All the interviewees had experienced ethical challenges. The most common experiences were related to the basic rights and self determinatioin of the mentally disabled persons, differences between the employees views, working methods and the meaning of the work. There were also ethical challenges related to the clients´ limited abilities to understand what was best for them in some cases.

As a conclusion it can be said that the ethical values have been processed and discussed in the field but they could be emphasized even more. There could be more consideration concerning the values and their meanings in everyday work. Employees should pay more attention to respecting and accepting different working methods and setting and following common goals. Skills to deal with the ethical challenges can develop only through work experience but professional discussions as well as targeted courses can improve them.