Selvitys Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon jätevesilietteen loppukäyttö- ja loppusijoitusmahdollisuuksista
Maljanen, Martti (2010)
Maljanen, Martti
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120817496
Tiivistelmä
Työn aiheena oli Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon jätevesilietteen hyötykäyttö- ja loppusijoitusmahdollisuuksien selvittäminen. Tavoitteena oli selvittää hyötykäyttöpaikkoja ja – muotoja Lehtonimen jätevesilietteelle ja työn lähtökohtana oli nykyisen loppusijoituskohteen häiriöön varautuminen. Tämän hetkinen hyötykäyttöpaikka on Yara Suomi Oy:n läjitysalueiden maisemointi, jolla pyritään mm. rikastushiekan pölyämisen estämiseen. Lehtoniemen jäteveden puhdistamo tuottaa noin 8 000 m3 sijoitettavaa jätevesilietettä vuodessa ja toimintahäiriö loppusijoituksessa merkitsisi suuria ongelmia sujuvan toiminnan kannalta.
Työssä on selvitetty puhdistamon nykyinen prosessi, mahdolliset uudet prosessit ja mahdolliset hyötykäyttömahdollisuudet. Lisäksi on tarkasteltu jätevesilietettä koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Selvitys tehtiin etsimällä Lehtoniemen puhdistamon lietteelle hyötykäyttömahdollisuuksia, joista epäsopivat karsittiin vaiheittain pois. Karsinnassa käytettiin arvostelumenetelmää. Arvosteltavat kategoriat olivat vaikutus ympäristöön, tekninen toteutettavuus, lopputuotteen menekki sekä tulevaisuuden reagointikyky. Kategoriat pisteytettiin, pisteet summattiin ja valittiin paras lopputuote.
Parhaaksi hyötykäyttömuodoksi osoittautui nykyinen käyttö, jonka lisäksi lieteprosessia kehitettäisiin siten, että liete voitaisiin käyttää myös maanparannusaineena. Tällainen jätevesilietteen hyötykäyttö on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.
Työssä on selvitetty puhdistamon nykyinen prosessi, mahdolliset uudet prosessit ja mahdolliset hyötykäyttömahdollisuudet. Lisäksi on tarkasteltu jätevesilietettä koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Selvitys tehtiin etsimällä Lehtoniemen puhdistamon lietteelle hyötykäyttömahdollisuuksia, joista epäsopivat karsittiin vaiheittain pois. Karsinnassa käytettiin arvostelumenetelmää. Arvosteltavat kategoriat olivat vaikutus ympäristöön, tekninen toteutettavuus, lopputuotteen menekki sekä tulevaisuuden reagointikyky. Kategoriat pisteytettiin, pisteet summattiin ja valittiin paras lopputuote.
Parhaaksi hyötykäyttömuodoksi osoittautui nykyinen käyttö, jonka lisäksi lieteprosessia kehitettäisiin siten, että liete voitaisiin käyttää myös maanparannusaineena. Tällainen jätevesilietteen hyötykäyttö on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.