Teemahaastattelu kokemusten tutkimisessa : esimerkkinä naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutoksista
Ahtijainen, Elina; Airaksinen, Hanne; Hirvonen, Anna (2009)
Ahtijainen, Elina
Airaksinen, Hanne
Hirvonen, Anna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903181745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200903181745
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön takoituksena oli perehtyä teemahaastatteluun tutkimusmenetelmänä sekä sen käyttöön kokemusten tutkimisessa. Kuvaamme myös millaisia kokemuksia sen avulla on esimerkiksi tutkittu. Lisäksi sovellamme ja arvioimme teemahaastattelumenetelmän kautta naisten kokemuksia kohdunkaulan solumuutoksista ja syövästä. Opinnäytetyö on osa entisen Ammattikorkeakoulu Stadian, nykyisen Metropolia Ammattikorkeakoulun hanketta Naisten kokemuksia solumuutosten hoitoprosessista ja vaikutuksista elämään. Käytimme teemahaastattelumenetelmää haastatellessamme kahdeksaa kohdunkaulan solumuutoksesta tai syövästä kärsivää tai kärsinyttä naista. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2007 ja niistä saadut kokemukset koottiin tähän työhön taulukon muodossa.
Kohdunkaulan solumuutosten taustalla on usein ihmisen papillomavirus (HPV). Se on yleisin sukupuoliteitse tarttuva virustulehdus ja nuorista aikuisista noin kolmasosa on sen kantajia. Kohdunkaulan solumuutosten diagnostiikka on pääasiassa organisoidun seulonnan ja sen jatkotutkimusten varassa. Suomessa kohdunkaulan solumuutoksista aiheutuneita kokemuksia ei ole aiemmin tutkittu, joten tämän tyyppinen tutkimus jatkossakin on tärkeää.
Teemahaastattelua käytetään sekä laadullisessa että määrällisessä tutkimuksessa. Se voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmähaastatteluna ja sitä pidetään avoimen ja lomakehaastattelun välimuotona. Teemahaastattelu jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka ovat kaikki tärkeitä, jotta tutkimuksen reliaabelius ja validius toteutuisivat. Tämä haastattelumenetelmä antaa tietoa tutkimuksen kohteesta ja se sopii erityisen hyvin kokemusten tutkimiseen. Laadullisen tutkimuksen tarkastelemiseksi on useita eri lähestymistapoja, mutta etenkin fenomenologia soveltuu kokemusten tutkimiseen. Fenomenologian avulla voidaan hoitotieteen alalla saada tietoa esimerkiksi hoitamisesta, sen perusteista ja sen tuottamaa tietoa voidaan käyttää hoitotyön kehittämiseen. Fenomenologiassa ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihminen kokee tutkittavana olevan ilmiön.
Teemahaastattelumenetelmän avulla on tutkittu esimerkiksi osastonhoitajien työssä jaksamista ja iäkkään potilaan tietoa omasta sairaudestaan, hoidostaan ja kotiutussuunnitelmastaan. Esimerkiksi juuri näiden tutkimusten tulokset antavat arvokasta tietoa hoitotyöhön. Jatkossa olisi tärkeää tutkia esimerkiksi sitä, kuinka hoitohenkilöstö kokee kohdunkaulan solumuutoksista tai syövästä kärsivien naisten tukemisen tarpeen ja kuinka he mielestään suoriutuvat siinä.
Kohdunkaulan solumuutosten taustalla on usein ihmisen papillomavirus (HPV). Se on yleisin sukupuoliteitse tarttuva virustulehdus ja nuorista aikuisista noin kolmasosa on sen kantajia. Kohdunkaulan solumuutosten diagnostiikka on pääasiassa organisoidun seulonnan ja sen jatkotutkimusten varassa. Suomessa kohdunkaulan solumuutoksista aiheutuneita kokemuksia ei ole aiemmin tutkittu, joten tämän tyyppinen tutkimus jatkossakin on tärkeää.
Teemahaastattelua käytetään sekä laadullisessa että määrällisessä tutkimuksessa. Se voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmähaastatteluna ja sitä pidetään avoimen ja lomakehaastattelun välimuotona. Teemahaastattelu jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka ovat kaikki tärkeitä, jotta tutkimuksen reliaabelius ja validius toteutuisivat. Tämä haastattelumenetelmä antaa tietoa tutkimuksen kohteesta ja se sopii erityisen hyvin kokemusten tutkimiseen. Laadullisen tutkimuksen tarkastelemiseksi on useita eri lähestymistapoja, mutta etenkin fenomenologia soveltuu kokemusten tutkimiseen. Fenomenologian avulla voidaan hoitotieteen alalla saada tietoa esimerkiksi hoitamisesta, sen perusteista ja sen tuottamaa tietoa voidaan käyttää hoitotyön kehittämiseen. Fenomenologiassa ollaan kiinnostuneita siitä, miten ihminen kokee tutkittavana olevan ilmiön.
Teemahaastattelumenetelmän avulla on tutkittu esimerkiksi osastonhoitajien työssä jaksamista ja iäkkään potilaan tietoa omasta sairaudestaan, hoidostaan ja kotiutussuunnitelmastaan. Esimerkiksi juuri näiden tutkimusten tulokset antavat arvokasta tietoa hoitotyöhön. Jatkossa olisi tärkeää tutkia esimerkiksi sitä, kuinka hoitohenkilöstö kokee kohdunkaulan solumuutoksista tai syövästä kärsivien naisten tukemisen tarpeen ja kuinka he mielestään suoriutuvat siinä.