Hoitajan valtaistuminen kotihoidossa : Läntisen kotihoitoyksikön hyvinvointihankkeen seurantamittaus
Tuovinen, Pia (2010)
Tuovinen, Pia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121317972
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden kokemaa valtaistumista (empowerment) sekä valtaistumista edistäviä ja estäviä tekijöitä Helsingin kaupungin Läntisessä kotihoitoyksikössä kaksivuotisen työhyvinvointihankkeen jälkeen. Myös hoitajien taustatekijöiden vaikutusta koettuun valtaistumiseen selvitettiin. Saatuja tuloksia verrattiin työhyvinvointihankkeen alussa, vuonna 2007, samalla mittarilla tehtyyn alkumittaukseen. Vertailussa selvitettiin onko hoitajan kokemassa valtaistumisessa tai työympäristön valtaistumista edistävissä tai estävissä tekijöissä tapahtunut muutoksia kaksivuotisen hankkeen aikana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työntekijöiden työhyvinvoinnin, työilmapiirin ja johtamisen kehittämisessä. Tulokset auttavat myös arvioimaan työhyvinvointihankkeen vaikutuksia.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin Läntisen kotihoitoyksikön hoitotyöntekijät (n=140). Heille tehtiin kysely työhön liittyvästä valtaistumisesta "Nurse Empowerment" - mittarilla kesällä 2009 (Kuokkanen 2003). Vastaajista 56,4 % oli lähihoitajan koulutus (n=79). Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS - ohjelmalla tarkastelemalla tunnuslukuja ja frekvenssitaulukoita. Tulosten tasoeroja vertailtiin Mann-Whitneyn U-testillä ja muuttujien välistä yhteyttä mitattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Mittarin realibiliteetin arvioimiseen käytettiin Cronbachin alfa-kerrointa. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat arvioivat olevansa melko valtaistuneita. Heidän ominaisuuksiaan ja toimintaansa kuvasi parhaiten toisten arvostaminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Heikoiten hoitajien ominaisuuksia ja toimintaa kuvasivat luovuus ja innovatiivisuus sekä toiminnan tavoitteellisuus. Työympäristössään hoitajan arvioivat olevan melko paljon valtaistumista edistäviä tekijöitä, kuten jaettua vastuuta, yhteistyötä ja kollegiaalista tukea. Työympäristön valtaistumista estäviä tekijöitä koettiin olevan vähän, mutta esille nousivat kuitenkin lyhyet työsuhteet, hierarkisuus ja tiedon puute. Vertailtaessa tuloksia vuonna 2007 tehtyyn alkumittauksen tuloksiin, ei tilastollisesti merkitseviä eroja löytynyt hoitajien valtaistumisen kokemuksessa eikä myöskään heidän arvioissa työympäristön valtaistumista edistävien tai estävien tekijöiden osalta.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Helsingin kaupungin Läntisen kotihoitoyksikön hoitotyöntekijät (n=140). Heille tehtiin kysely työhön liittyvästä valtaistumisesta "Nurse Empowerment" - mittarilla kesällä 2009 (Kuokkanen 2003). Vastaajista 56,4 % oli lähihoitajan koulutus (n=79). Aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS - ohjelmalla tarkastelemalla tunnuslukuja ja frekvenssitaulukoita. Tulosten tasoeroja vertailtiin Mann-Whitneyn U-testillä ja muuttujien välistä yhteyttä mitattiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Mittarin realibiliteetin arvioimiseen käytettiin Cronbachin alfa-kerrointa. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat arvioivat olevansa melko valtaistuneita. Heidän ominaisuuksiaan ja toimintaansa kuvasi parhaiten toisten arvostaminen, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus. Heikoiten hoitajien ominaisuuksia ja toimintaa kuvasivat luovuus ja innovatiivisuus sekä toiminnan tavoitteellisuus. Työympäristössään hoitajan arvioivat olevan melko paljon valtaistumista edistäviä tekijöitä, kuten jaettua vastuuta, yhteistyötä ja kollegiaalista tukea. Työympäristön valtaistumista estäviä tekijöitä koettiin olevan vähän, mutta esille nousivat kuitenkin lyhyet työsuhteet, hierarkisuus ja tiedon puute. Vertailtaessa tuloksia vuonna 2007 tehtyyn alkumittauksen tuloksiin, ei tilastollisesti merkitseviä eroja löytynyt hoitajien valtaistumisen kokemuksessa eikä myöskään heidän arvioissa työympäristön valtaistumista edistävien tai estävien tekijöiden osalta.