Potilaan paksuuden vaikutus efektiiviseen annokseen ja ekvivalenttiannokseen virtsateiden tietokonetomografiatutkimuksessa
Heerman, Mari; Romppanen, Minna (2010)
Heerman, Mari
Romppanen, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618426
Tiivistelmä
Koulutusohjelma: Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehto: -
Työn tekijät: Mari Heerman & Minna Romppanen
Työn nimi: Potilaan paksuuden vaikutus efektiiviseen annokseen ja ekvivalenttiannokseen virtsateiden tietokonetomografiatutkimuksessa
Päiväys: 14.12.2010
Sivumäärä / liitteet: 51 / 4
Ohjaaja: Opettaja Pirjo Leppäsaari
Työyksikkö: Mikkelin keskussairaalan radiologian yksikkö
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkä suuruisia efektiivisiä annoksia ja ekvivalenttiannoksia potilaat saivat virtsateiden tietokonetomografiatutkimuksissa sekä tutkia potilaan paksuuden vaikutusta säteilyannoksiin. Lisäksi tutkittiin, kuinka suuri olisi sikiön ekvivalenttiannos, jos tietämättään raskaana oleva nainen kävisi virtsateiden TT-tutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jonka avulla tutkimuskäytäntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa sekä kehittää optimoinnin keinoja.
Tutkimus toteutettiin Mikkelin keskussairaalan radiologian yksikössä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat potilaat, joille oli määrätty virtsateiden tietokonetomografiatutkimus Mikkelin keskussairaalan radiologian yksikköön. Tarkoituksena oli saada kerättyä aineisto 3.2.2010–4.7.2010. Tälle aikavälille saatiin kuitenkin kerättyä vain 25 potilaan taustamuuttujat. Jotta 40 potilaan kohdejoukko saatiin täyteen, täytyi 15 potilaan tiedot hakea Pacs-tietojärjestelmästä. Nämä potilaat oli tutkittu 4.6.2009–6.1.2010. Tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoiduille aineistonkeruulomakkeille, joihin kerätyt tiedot syötettiin CT-Expo-annoslaskentaohjelmaan. CT-Expo-annoslaskentaohjelma antoi numeerista tietoa potilaiden saamista efektiivisistä annoksista ja ekvivalenttiannoksista. Aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmalla, jolla laskettiin kahden muuttujan välisiä riippuvuuksia Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla sekä arvioitiin muuttujien välistä lineaarista regressiota.
Tutkimuksessa laskettiin efektiivinen annos sekä virtsarakon, munuaisten, kohdun, paksusuolen, kivesten, munasarjojen sekä rintojen ekvivalenttiannokset. Koko tutkimusaineiston (n = 40) efektiivisten annosten aritmeettinen keskiarvo oli 6,4 mSv ja annokset vaihtelivat välillä 2,0 mSv−19,2 mSv. Koko tutkimusaineiston paksusuolen ekvivalenttiannosten aritmeettinen keskiarvo oli 10,1 mSv, virtsarakon 11,3 mSv ja munuaisten 11,2 mSv. Naispotilaiden (n = 17) rintojen ekvivalenttiannosten aritmeettinen keskiarvo oli 0,5 mSv, munasarjojen 10,5 mSv, kohdun 10,2 mSv ja sikiön 10,2 mSv. Miespotilaiden (n = 23) kivesten ekvivalenttiannosten aritmeettinen keskiarvo oli 8,3 mSv. Tulosten perusteella todettiin, että potilaan paksuudella on positiivista vaikutusta efektiiviseen annokseen ja ekvivalenttiannoksiin virtsateiden tietokonetomografiatutkimuksessa. Potilaan paksuus selittää efektiivisestä annoksesta 65,0 prosenttia, paksusuolen ekvivalenttiannoksesta 69,8 prosenttia, virtsarakon ekvivalenttiannoksesta 70,0 prosenttia, munuaisten ekvivalenttiannoksesta 66,9 prosenttia, rintojen ekvivalenttiannoksesta 37,8 prosenttia, munasarjojen ekvivalenttiannoksesta 85,5 prosenttia, kohdun ekvivalenttiannoksesta 85,7 prosenttia, kivesten ekvivalenttiannoksesta 54,2 prosenttia ja sikiön ekvivalenttiannoksesta 85,7 prosenttia. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa, todettiin, että vaikka naisilla paksuuden aritmeettinen keskiarvo oli pienempi kuin miehillä, olivat naisten sädeannokset kuitenkin suurempia. Lisäksi todettiin, että, efektiivinen annos ja ekvivalenttiannokset olivat naisilla riippuvaisempia paksuudesta kuin miehillä. Sikiön saamaa ekvivalenttiannosta arvioitiin kohdun saamasta ekvivalenttiannoksesta, jonka perusteella huomattiin, että sikiön saamaa ekvivalenttiannosta ei voida pitää merkityksettömänä. Tutkimus tulosten perusteella säteily voi aiheuttaa sikiössä epämuodostumia ja hermostovaurioita sekä lisätä riskiä sairastua syöpään lapsuusiällä.
Kun tutkimustuloksia verrataan muihin tutkimuksiin, voidaan päätellä, että Mikkelin keskussairaalan virtsateiden tietokonetomografiatutkimusten kuvausparametrit ovat hyvällä tasolla. Efektiiviset annokset ja ekvivalenttiannokset olivat pieniä, mutta tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että virtsateiden TT-tutkimusten optimointia paksujen potilaiden kohdalla on hyvä tehostaa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla samanlainen, mutta laajempi potilasannostutkimus. Tutkimuksessa voisi hyödyntää paremmin eri parametrejä, kuten potilaan pituutta ja painoa, sekä tehdä syvällisempää ja monipuolisempaa vertailua.
Avainsanat: Efektiivinen annos, ekvivalenttiannos, tietokonetomografiatutkimus, CT-Expo-annoslaskentaohjelma
Julkinen _X__ Salainen ___
Suuntautumisvaihtoehto: -
Työn tekijät: Mari Heerman & Minna Romppanen
Työn nimi: Potilaan paksuuden vaikutus efektiiviseen annokseen ja ekvivalenttiannokseen virtsateiden tietokonetomografiatutkimuksessa
Päiväys: 14.12.2010
Sivumäärä / liitteet: 51 / 4
Ohjaaja: Opettaja Pirjo Leppäsaari
Työyksikkö: Mikkelin keskussairaalan radiologian yksikkö
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkä suuruisia efektiivisiä annoksia ja ekvivalenttiannoksia potilaat saivat virtsateiden tietokonetomografiatutkimuksissa sekä tutkia potilaan paksuuden vaikutusta säteilyannoksiin. Lisäksi tutkittiin, kuinka suuri olisi sikiön ekvivalenttiannos, jos tietämättään raskaana oleva nainen kävisi virtsateiden TT-tutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, jonka avulla tutkimuskäytäntöjä voidaan tarvittaessa muuttaa sekä kehittää optimoinnin keinoja.
Tutkimus toteutettiin Mikkelin keskussairaalan radiologian yksikössä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat potilaat, joille oli määrätty virtsateiden tietokonetomografiatutkimus Mikkelin keskussairaalan radiologian yksikköön. Tarkoituksena oli saada kerättyä aineisto 3.2.2010–4.7.2010. Tälle aikavälille saatiin kuitenkin kerättyä vain 25 potilaan taustamuuttujat. Jotta 40 potilaan kohdejoukko saatiin täyteen, täytyi 15 potilaan tiedot hakea Pacs-tietojärjestelmästä. Nämä potilaat oli tutkittu 4.6.2009–6.1.2010. Tutkimuksen aineisto kerättiin strukturoiduille aineistonkeruulomakkeille, joihin kerätyt tiedot syötettiin CT-Expo-annoslaskentaohjelmaan. CT-Expo-annoslaskentaohjelma antoi numeerista tietoa potilaiden saamista efektiivisistä annoksista ja ekvivalenttiannoksista. Aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmalla, jolla laskettiin kahden muuttujan välisiä riippuvuuksia Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla sekä arvioitiin muuttujien välistä lineaarista regressiota.
Tutkimuksessa laskettiin efektiivinen annos sekä virtsarakon, munuaisten, kohdun, paksusuolen, kivesten, munasarjojen sekä rintojen ekvivalenttiannokset. Koko tutkimusaineiston (n = 40) efektiivisten annosten aritmeettinen keskiarvo oli 6,4 mSv ja annokset vaihtelivat välillä 2,0 mSv−19,2 mSv. Koko tutkimusaineiston paksusuolen ekvivalenttiannosten aritmeettinen keskiarvo oli 10,1 mSv, virtsarakon 11,3 mSv ja munuaisten 11,2 mSv. Naispotilaiden (n = 17) rintojen ekvivalenttiannosten aritmeettinen keskiarvo oli 0,5 mSv, munasarjojen 10,5 mSv, kohdun 10,2 mSv ja sikiön 10,2 mSv. Miespotilaiden (n = 23) kivesten ekvivalenttiannosten aritmeettinen keskiarvo oli 8,3 mSv. Tulosten perusteella todettiin, että potilaan paksuudella on positiivista vaikutusta efektiiviseen annokseen ja ekvivalenttiannoksiin virtsateiden tietokonetomografiatutkimuksessa. Potilaan paksuus selittää efektiivisestä annoksesta 65,0 prosenttia, paksusuolen ekvivalenttiannoksesta 69,8 prosenttia, virtsarakon ekvivalenttiannoksesta 70,0 prosenttia, munuaisten ekvivalenttiannoksesta 66,9 prosenttia, rintojen ekvivalenttiannoksesta 37,8 prosenttia, munasarjojen ekvivalenttiannoksesta 85,5 prosenttia, kohdun ekvivalenttiannoksesta 85,7 prosenttia, kivesten ekvivalenttiannoksesta 54,2 prosenttia ja sikiön ekvivalenttiannoksesta 85,7 prosenttia. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa, todettiin, että vaikka naisilla paksuuden aritmeettinen keskiarvo oli pienempi kuin miehillä, olivat naisten sädeannokset kuitenkin suurempia. Lisäksi todettiin, että, efektiivinen annos ja ekvivalenttiannokset olivat naisilla riippuvaisempia paksuudesta kuin miehillä. Sikiön saamaa ekvivalenttiannosta arvioitiin kohdun saamasta ekvivalenttiannoksesta, jonka perusteella huomattiin, että sikiön saamaa ekvivalenttiannosta ei voida pitää merkityksettömänä. Tutkimus tulosten perusteella säteily voi aiheuttaa sikiössä epämuodostumia ja hermostovaurioita sekä lisätä riskiä sairastua syöpään lapsuusiällä.
Kun tutkimustuloksia verrataan muihin tutkimuksiin, voidaan päätellä, että Mikkelin keskussairaalan virtsateiden tietokonetomografiatutkimusten kuvausparametrit ovat hyvällä tasolla. Efektiiviset annokset ja ekvivalenttiannokset olivat pieniä, mutta tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että virtsateiden TT-tutkimusten optimointia paksujen potilaiden kohdalla on hyvä tehostaa. Jatkotutkimusaiheena voisi olla samanlainen, mutta laajempi potilasannostutkimus. Tutkimuksessa voisi hyödyntää paremmin eri parametrejä, kuten potilaan pituutta ja painoa, sekä tehdä syvällisempää ja monipuolisempaa vertailua.
Avainsanat: Efektiivinen annos, ekvivalenttiannos, tietokonetomografiatutkimus, CT-Expo-annoslaskentaohjelma
Julkinen _X__ Salainen ___