Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen

Abstract

Tämä työ on tehty yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Työ on osa suurempaa STUK:n tutkimushanketta, jossa selvitetään röntgentutkimuksista aiheutuva väestöannos. Tässä työssä on tutkittu ainoastaan natiiviröntgentutkimuksia.

Väestöannos on selvitetty kahdella tavalla, STUK:n omalla Kuntaliiton tutkimuskoodistoon perustuvalla menetelmällä, sekä Euroopan Komission määrittelemällä TOP 20 -menetelmällä. Tutkimuksessa on vertailtu kahden eri menetelmän annoksia ja samalla on kartoitettu TOP 20 -menetelmän soveltuvuutta yhtenä väestöannoksen määritys keinona. Työssä on selvitetty myös miten Kansainvälisen säteilysuojelukomission uudet vuoden 2007 kudostenpainotuskertoimet vaikuttavat väestöannokseen. Tutkimuksessa on selvitetty myös miten natiiviröntgentutkimuksista saatava väestöannos on muuttunut 2000-luvulla. Väestöannoksia vertailtiin vuosilta 2000, 2005 ja 2008.

Tutkimusmateriaalina käytettiin vuonna 2006 natiiviröntgentutkimuksissa käyneitä potilaita. Potilaista saadut potilaskohtaiset tiedot syötettiin PCXMC -tietokoneohjelmaan joka laski tutkimuksesta saatavan efektiivisenannoksen. Väestöannosta laskettaessa käytettiin vuoden 2008 tutkimusmääriä. Kaikki tutkimusmateriaali kerättiin Excel taulukoihin helppolukuiseen muotoon.

TOP 20 -menetelmällä väestöannos pystytään määrittämään melko helposti ja tulos poikkeaa vain noin 1 % tarkemmalla Suomen Kuntaliiton koodistoon perustuvalla menetelmällä saadusta arvosta. TOP 20 -menetelmä antaa siten hyvän kuvan väes-töannoksen tasosta, kun tarkempaan väestöannoksen selvityksen ei ole aikaa tai tarvittavia tietoja. ICRP: uudet kudostenpainotuskertoimet kasvattavat kokonaisuudessaan väestöannosta. joillakin tutkimuksilla uudet kertoimet vähentävät annosta toisilla taas nostavat annosta. 2000-luvulla natiiviröntgentutkimuksista saatava väestöannos on pienentynyt johtuen tutkimusten vähentymisestä ja tutkimusten optimoinnista.

This report was done in co-operation with the Radiation and Nuclear Safety Authority Finland (STUK). The report is part of a major research where STUK is defining the collective effective dose from all radiographic imaging. In this report I only studied the collective effective doses from plain radiography.

The collective effective doses in this report were defined with two methods. Firstly, with the STUKs own method where it is defined with the Association of Finnish Local and Regional Authorities examination codes. And secondly, with the new Top 20 exams method that is defined by the European Commission. In this research these two methods were compared and also the new Top 20 exams method was studied for its suitability for defining the collective effective dose. In this report I clarified how the new tissue weighting factors by the International Commission of Radiological Protection (ICRP) have affected the collective effective dose. I also studied the change in the collective effective doses in the 21st century in plain radiography.

The research material was collected from the patients who underwent plain radiography examinations in the year 2006. The information about the patients was fed to the PCXMC computer program which calculated the effective doses from the examination. The collective effective doses were calculated with the year 2008 examination amounts. All the research data and material was collected to the Excel sheets in an easily readable form.

With the Top 20 exams method the collective effective dose can be defined quite easily and reliably. The Top 20 exams method is suitable when there is not enough time and information. The new tissue weighting factors by ICRP increase the collective effective doses. In the 21st century the collective effective dose from plain radiography has decreased due to a reduced number of examinations and optimization in examinations.