Natiiviröntgentutkimuksista väestölle aiheutuvan säteilyannoksen määrittäminen
Mäkinen, Aarne (2010)
Mäkinen, Aarne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116507
Tiivistelmä
Tämä työ on tehty yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Työ on osa suurempaa STUK:n tutkimushanketta, jossa selvitetään röntgentutkimuksista aiheutuva väestöannos. Tässä työssä on tutkittu ainoastaan natiiviröntgentutkimuksia.
Väestöannos on selvitetty kahdella tavalla, STUK:n omalla Kuntaliiton tutkimuskoodistoon perustuvalla menetelmällä, sekä Euroopan Komission määrittelemällä TOP 20 -menetelmällä. Tutkimuksessa on vertailtu kahden eri menetelmän annoksia ja samalla on kartoitettu TOP 20 -menetelmän soveltuvuutta yhtenä väestöannoksen määritys keinona. Työssä on selvitetty myös miten Kansainvälisen säteilysuojelukomission uudet vuoden 2007 kudostenpainotuskertoimet vaikuttavat väestöannokseen. Tutkimuksessa on selvitetty myös miten natiiviröntgentutkimuksista saatava väestöannos on muuttunut 2000-luvulla. Väestöannoksia vertailtiin vuosilta 2000, 2005 ja 2008.
Tutkimusmateriaalina käytettiin vuonna 2006 natiiviröntgentutkimuksissa käyneitä potilaita. Potilaista saadut potilaskohtaiset tiedot syötettiin PCXMC -tietokoneohjelmaan joka laski tutkimuksesta saatavan efektiivisenannoksen. Väestöannosta laskettaessa käytettiin vuoden 2008 tutkimusmääriä. Kaikki tutkimusmateriaali kerättiin Excel taulukoihin helppolukuiseen muotoon.
TOP 20 -menetelmällä väestöannos pystytään määrittämään melko helposti ja tulos poikkeaa vain noin 1 % tarkemmalla Suomen Kuntaliiton koodistoon perustuvalla menetelmällä saadusta arvosta. TOP 20 -menetelmä antaa siten hyvän kuvan väes-töannoksen tasosta, kun tarkempaan väestöannoksen selvityksen ei ole aikaa tai tarvittavia tietoja. ICRP: uudet kudostenpainotuskertoimet kasvattavat kokonaisuudessaan väestöannosta. joillakin tutkimuksilla uudet kertoimet vähentävät annosta toisilla taas nostavat annosta. 2000-luvulla natiiviröntgentutkimuksista saatava väestöannos on pienentynyt johtuen tutkimusten vähentymisestä ja tutkimusten optimoinnista.
Väestöannos on selvitetty kahdella tavalla, STUK:n omalla Kuntaliiton tutkimuskoodistoon perustuvalla menetelmällä, sekä Euroopan Komission määrittelemällä TOP 20 -menetelmällä. Tutkimuksessa on vertailtu kahden eri menetelmän annoksia ja samalla on kartoitettu TOP 20 -menetelmän soveltuvuutta yhtenä väestöannoksen määritys keinona. Työssä on selvitetty myös miten Kansainvälisen säteilysuojelukomission uudet vuoden 2007 kudostenpainotuskertoimet vaikuttavat väestöannokseen. Tutkimuksessa on selvitetty myös miten natiiviröntgentutkimuksista saatava väestöannos on muuttunut 2000-luvulla. Väestöannoksia vertailtiin vuosilta 2000, 2005 ja 2008.
Tutkimusmateriaalina käytettiin vuonna 2006 natiiviröntgentutkimuksissa käyneitä potilaita. Potilaista saadut potilaskohtaiset tiedot syötettiin PCXMC -tietokoneohjelmaan joka laski tutkimuksesta saatavan efektiivisenannoksen. Väestöannosta laskettaessa käytettiin vuoden 2008 tutkimusmääriä. Kaikki tutkimusmateriaali kerättiin Excel taulukoihin helppolukuiseen muotoon.
TOP 20 -menetelmällä väestöannos pystytään määrittämään melko helposti ja tulos poikkeaa vain noin 1 % tarkemmalla Suomen Kuntaliiton koodistoon perustuvalla menetelmällä saadusta arvosta. TOP 20 -menetelmä antaa siten hyvän kuvan väes-töannoksen tasosta, kun tarkempaan väestöannoksen selvityksen ei ole aikaa tai tarvittavia tietoja. ICRP: uudet kudostenpainotuskertoimet kasvattavat kokonaisuudessaan väestöannosta. joillakin tutkimuksilla uudet kertoimet vähentävät annosta toisilla taas nostavat annosta. 2000-luvulla natiiviröntgentutkimuksista saatava väestöannos on pienentynyt johtuen tutkimusten vähentymisestä ja tutkimusten optimoinnista.