Lihavuuskirurgisen potilaan ohjauksen ja tuen kehittäminen : potilaan yhteydenottosyyt osastolle leikkauksen jälkeen
Gillett, Heidi; Vellonen, Noomi (2010)
Gillett, Heidi
Vellonen, Noomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010121618505
Tiivistelmä
Tekijät Heidi Gillett, Noomi Vellonen
Otsikko Lihavuuskirurgisen potilaan ohjauksen ja tuen kehittäminen
Sivumäärä 19 sivua + 1 liitettä
Aika 4.12.2010
Tutkinto Sairaanhoitaja
Koulutusohjelma Hoitotyö
Suuntautumisvaihtoehto Hoitotyön sv
Ohjaaja Yliopettaja Lea-Riitta Mattila
Opinnäytetyömme oli osa Peijaksen sairaalan ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistä hanketta lihavuuskirurgisen potilaan ja hänen perheensä neuvontamallin kehittämiseksi Peijaksen sairaalassa. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli lihavuuskirurgisen potilaan hoitotyöhön, josta olisi hyötyä sekä potilaille itselleen että heidän läheisilleen lihavuuskirurgisen hoitoprosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyössämme analysoimme joukon potilasasiakirjoja (99 kappaletta) Peijaksen sairaalassa. Potilasasiakirjoihin oli tehty merkinnät potilaiden soitettua osastolle lihavuuskirurgisen leikkauksen jälkeisistä terveysongelmista. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli pyrkiä tunnistamaan esiin nousevat terveysongelmat yhteydenottosyistä, jotka olivat tärkeitä potilaiden omien kokemusten perusteella. Näiden tutkimustulosten perusteella voitiin tuottaa toimintamalli, jota käytetään apuna arvioidessa lihavuuskirurgisen potilaan ja hänen perheensä ohjaamisen tuen tarvetta. Miehiä soittaneista oli 33 ja naisia 66.
Opinnäytetyötä varten perehdyimme lihavuuskirurgiaan ja lihavuuskirurgisen potilaan hoitotyöhön lukemalla useita eri englannin- ja suomenkielisiä hoitotieteellisiä tutkimuksia. Ennen varsinaista analyysin aloittamista kävimme perehtymiskäynnillä Peijaksen sairaalassa. Aineiston analysoimme tätä tarkoitusta varten laaditun luokittelurungon mukaisesti. Luokittelurungossa oli terveysongelman sisäisen hallinnan sisältöalueet. Luokittelurungon pohja oli validi ja toimi käytännössä, teimme siihen kuitenkin muutaman lisäyksen analyysin pohjalta. Opinnäytetyössämme teimme potilasasiakirjoista nousseiden yhteydenottosyiden perusteella empiirisen sisällönanalyysin pitkäaikaisten terveysongelmien sisäisen hallinnan osa-alueiden mukaisesti.
Analyysin tulokset painottuivat selvästi biologis-fysiologiselle alueella. Potilaat kokivat erilaisten oireiden, kivun ja huonovointisuuden haittaavan toipumistaan. Myös lääkehoidon toteuttaminen ja epäselvyydet lääkehoidossa tuottivat soittoja osastolle. Ulosteen tummuus, ripuli, ummetus ja oksentaminen huolestuttivat myös laajalti potilaita, samoin kuin leikkaushaavan erittäminen. Kokemukselliseen osa-alueeseen tuli yhteydenottoja liittyen hiustenlähtöön, soittoaikojen vaihtoon, turhautumiseen ja olotilaa kuvaaviin tekijöihin. Eettiseen osa-alueeseen oli tullut yksi yhteydenotto liittyen epikriisissä olevaan tietoon. Sosiaaliseen osa-alueeseen ei tullut ollenkaan merkintöjä. Taloudellisessa osiossa potilaat soittivat lähinnä vain sairaslomansa pituudesta.
Huomasimme analyysia tehdessämme potilaiden soittaneen usein osastolle aivan kuin varmistaakseen kaiken olevan kunnossa ja saadakseen tukea mieltään askarruttaviin asioihin. Ehdottaisimmekin läheisten mukaan ottamista hoitoprosessiin entistä kiinteämmin, näin potilaat saisivat tarvitsemaansa tukea myös kotona. Potilaat kaipaavat selvästi lisää ohjausta lääkehoidossa, kivunhallinnassa ja haavan hoidossa. Potilaiden tulisi saada ohjausta ennen kotiutumistaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Potilaiden kanssa olisi myös syytä käydä läpi millainen erittäminen on leikkauksen jälkeen normaalia. Miehiä tulisi kannustaa ottamaan yhteyttä osastolle herkemmin.
Avainsanat lihavuuskirurgia, neuvontamalli, kehittäminen, terveysongelmat, ohjaaminen, tuki
Otsikko Lihavuuskirurgisen potilaan ohjauksen ja tuen kehittäminen
Sivumäärä 19 sivua + 1 liitettä
Aika 4.12.2010
Tutkinto Sairaanhoitaja
Koulutusohjelma Hoitotyö
Suuntautumisvaihtoehto Hoitotyön sv
Ohjaaja Yliopettaja Lea-Riitta Mattila
Opinnäytetyömme oli osa Peijaksen sairaalan ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteistä hanketta lihavuuskirurgisen potilaan ja hänen perheensä neuvontamallin kehittämiseksi Peijaksen sairaalassa. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli lihavuuskirurgisen potilaan hoitotyöhön, josta olisi hyötyä sekä potilaille itselleen että heidän läheisilleen lihavuuskirurgisen hoitoprosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyössämme analysoimme joukon potilasasiakirjoja (99 kappaletta) Peijaksen sairaalassa. Potilasasiakirjoihin oli tehty merkinnät potilaiden soitettua osastolle lihavuuskirurgisen leikkauksen jälkeisistä terveysongelmista. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli pyrkiä tunnistamaan esiin nousevat terveysongelmat yhteydenottosyistä, jotka olivat tärkeitä potilaiden omien kokemusten perusteella. Näiden tutkimustulosten perusteella voitiin tuottaa toimintamalli, jota käytetään apuna arvioidessa lihavuuskirurgisen potilaan ja hänen perheensä ohjaamisen tuen tarvetta. Miehiä soittaneista oli 33 ja naisia 66.
Opinnäytetyötä varten perehdyimme lihavuuskirurgiaan ja lihavuuskirurgisen potilaan hoitotyöhön lukemalla useita eri englannin- ja suomenkielisiä hoitotieteellisiä tutkimuksia. Ennen varsinaista analyysin aloittamista kävimme perehtymiskäynnillä Peijaksen sairaalassa. Aineiston analysoimme tätä tarkoitusta varten laaditun luokittelurungon mukaisesti. Luokittelurungossa oli terveysongelman sisäisen hallinnan sisältöalueet. Luokittelurungon pohja oli validi ja toimi käytännössä, teimme siihen kuitenkin muutaman lisäyksen analyysin pohjalta. Opinnäytetyössämme teimme potilasasiakirjoista nousseiden yhteydenottosyiden perusteella empiirisen sisällönanalyysin pitkäaikaisten terveysongelmien sisäisen hallinnan osa-alueiden mukaisesti.
Analyysin tulokset painottuivat selvästi biologis-fysiologiselle alueella. Potilaat kokivat erilaisten oireiden, kivun ja huonovointisuuden haittaavan toipumistaan. Myös lääkehoidon toteuttaminen ja epäselvyydet lääkehoidossa tuottivat soittoja osastolle. Ulosteen tummuus, ripuli, ummetus ja oksentaminen huolestuttivat myös laajalti potilaita, samoin kuin leikkaushaavan erittäminen. Kokemukselliseen osa-alueeseen tuli yhteydenottoja liittyen hiustenlähtöön, soittoaikojen vaihtoon, turhautumiseen ja olotilaa kuvaaviin tekijöihin. Eettiseen osa-alueeseen oli tullut yksi yhteydenotto liittyen epikriisissä olevaan tietoon. Sosiaaliseen osa-alueeseen ei tullut ollenkaan merkintöjä. Taloudellisessa osiossa potilaat soittivat lähinnä vain sairaslomansa pituudesta.
Huomasimme analyysia tehdessämme potilaiden soittaneen usein osastolle aivan kuin varmistaakseen kaiken olevan kunnossa ja saadakseen tukea mieltään askarruttaviin asioihin. Ehdottaisimmekin läheisten mukaan ottamista hoitoprosessiin entistä kiinteämmin, näin potilaat saisivat tarvitsemaansa tukea myös kotona. Potilaat kaipaavat selvästi lisää ohjausta lääkehoidossa, kivunhallinnassa ja haavan hoidossa. Potilaiden tulisi saada ohjausta ennen kotiutumistaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Potilaiden kanssa olisi myös syytä käydä läpi millainen erittäminen on leikkauksen jälkeen normaalia. Miehiä tulisi kannustaa ottamaan yhteyttä osastolle herkemmin.
Avainsanat lihavuuskirurgia, neuvontamalli, kehittäminen, terveysongelmat, ohjaaminen, tuki