How ethnic minority nursing students experience healthcare services in Finland : a qualitative descriptive study
Fonseca, Georgiane (2010)
Fonseca, Georgiane
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Finland
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120316978
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tausta
Muuttoliike Suomeen on kasvanut dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Suomeen muuttaa arviolta yli 27000 ihmistä vuodessa tulevien vuosikymmenten aika. . Suomeen on arvioiden mukaan tulossa suuri työvoimapula seuraavien 15 vuoden aikana, erityisesti terveydenhuollon alalla. YK ja WHO ovat suositelleet, että valtiot noudattavat ihmisoikeuksia maahanmuuttopolitiikassaan, myös terveyden huollon saatavuudessa. Suomi noudattaa näitä suosituksia. Tämän projektin tavoite on tutkia ja kuvailla kuinka vähemmistökansallisuuksiin kuuluvat sairaanhoitajaopiskelijat, jotka opiskelevat pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulussa, ovat kokeneet terveydenhuollon Suomessa: käyttäen palveluita itse tai ollen ystävän tai perheenjäsenen mukana, ja tuottaen terveydenhuoltoa sairaanhoidon opiskelijana harjoittelujaksolla tai työskennellessään osastolla. Opinnäytetyö on osa Lokaalia ja Globaalia kehityshanketta sosiaali- ja terveysalalla (LOG-Sote).
Metodit
Tämä on laadullinen kuvaileva tutkimus. Kuutta opiskelijaa haastateltiin. Aiheet saatiin Papadopoulos, Tilki, Taylor mallista kulttuuriseen kompetenssiin. Nämä aiheet muodostivat mallin, joka ohjasi haastatteluja. Tieto, joka haastatteluista saatiin, lajiteltiin aihekokonaisuuksiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulokset
Tutkimus näytti, että haastateltavilla sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Yleinen tunne suomalaisesta terveydenhuollosta oli positiivinen. Heillä kaikilla oli kuitenkin myös negatiivisia kokemuksia. Negatiiviset kokemukset tapahtuivat kulttuurisesti epäpätevien hoitoalan ammattilaisten kanssa. Se vaikutti heidän saamansa hoidon laatuun. Positiiviset kokemukset tulivat vuorovaikutuksesta kulttuurisesti pätevien hoitajien kanssa. Englannin kielen käyttö ja huono suomenkielen taito aiheutti suurimman osan vaikeuksista joita he kohtasivat. He olivat kokeneet syrjintää, ennakkoluuloja ja etnosentrisyyttä. Tutkittavien kokemukset opiskelijana olivat samankaltaisia kuin heidän ollessaan potilaina. Näihin kokemuksiin sisältyi tapahtumia, jotka tapahtuivat heille, tai joita he näkivät tapahtuneen muille vähemmistökansallisuuksiin kuuluville potilaille. Opiskelijat kuvasivat kaksi hoitajan arkkityyppiä: sulkeutuneen ja avoimen. Osallistujat kokivat haastavana sulkeutuneet hoitajat, ja viihtyivät niiden hoitajien seurassa, jotka olivat kulttuurisesti päteviä. Tällaiset hoitajat olivat ystävällisiä, rohkaisevia ja iloisia työskennellessään eri kulttuureista olevien ihmisten kanssa.
Johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vähemmistökansallisuuksiin kuuluvat sairaanhoitajaopiskelijat kohtaavat vaikeuksia, koska monet suomalaiset terveydenhuollossa työskentelevät ovat kulttuurisesti epäpäteviä.. Suomalaisen terveydenhuollon opetussuunnitelma tulisi käydä läpi, jotta nähtäisiin sisältääkö se riittävästi opetusta monikulttuurisuudesta. Monikulttuurista opetusta on myös tarpeen lisätä pääkaupunkiseudulla. Kulttuurisen kompetenssin mallit tulisi käydä läpi, ja sisällyttää suomalaiseen hoitotyöhön.
Tausta
Muuttoliike Suomeen on kasvanut dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Suomeen muuttaa arviolta yli 27000 ihmistä vuodessa tulevien vuosikymmenten aika. . Suomeen on arvioiden mukaan tulossa suuri työvoimapula seuraavien 15 vuoden aikana, erityisesti terveydenhuollon alalla. YK ja WHO ovat suositelleet, että valtiot noudattavat ihmisoikeuksia maahanmuuttopolitiikassaan, myös terveyden huollon saatavuudessa. Suomi noudattaa näitä suosituksia. Tämän projektin tavoite on tutkia ja kuvailla kuinka vähemmistökansallisuuksiin kuuluvat sairaanhoitajaopiskelijat, jotka opiskelevat pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulussa, ovat kokeneet terveydenhuollon Suomessa: käyttäen palveluita itse tai ollen ystävän tai perheenjäsenen mukana, ja tuottaen terveydenhuoltoa sairaanhoidon opiskelijana harjoittelujaksolla tai työskennellessään osastolla. Opinnäytetyö on osa Lokaalia ja Globaalia kehityshanketta sosiaali- ja terveysalalla (LOG-Sote).
Metodit
Tämä on laadullinen kuvaileva tutkimus. Kuutta opiskelijaa haastateltiin. Aiheet saatiin Papadopoulos, Tilki, Taylor mallista kulttuuriseen kompetenssiin. Nämä aiheet muodostivat mallin, joka ohjasi haastatteluja. Tieto, joka haastatteluista saatiin, lajiteltiin aihekokonaisuuksiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulokset
Tutkimus näytti, että haastateltavilla sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. Yleinen tunne suomalaisesta terveydenhuollosta oli positiivinen. Heillä kaikilla oli kuitenkin myös negatiivisia kokemuksia. Negatiiviset kokemukset tapahtuivat kulttuurisesti epäpätevien hoitoalan ammattilaisten kanssa. Se vaikutti heidän saamansa hoidon laatuun. Positiiviset kokemukset tulivat vuorovaikutuksesta kulttuurisesti pätevien hoitajien kanssa. Englannin kielen käyttö ja huono suomenkielen taito aiheutti suurimman osan vaikeuksista joita he kohtasivat. He olivat kokeneet syrjintää, ennakkoluuloja ja etnosentrisyyttä. Tutkittavien kokemukset opiskelijana olivat samankaltaisia kuin heidän ollessaan potilaina. Näihin kokemuksiin sisältyi tapahtumia, jotka tapahtuivat heille, tai joita he näkivät tapahtuneen muille vähemmistökansallisuuksiin kuuluville potilaille. Opiskelijat kuvasivat kaksi hoitajan arkkityyppiä: sulkeutuneen ja avoimen. Osallistujat kokivat haastavana sulkeutuneet hoitajat, ja viihtyivät niiden hoitajien seurassa, jotka olivat kulttuurisesti päteviä. Tällaiset hoitajat olivat ystävällisiä, rohkaisevia ja iloisia työskennellessään eri kulttuureista olevien ihmisten kanssa.
Johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vähemmistökansallisuuksiin kuuluvat sairaanhoitajaopiskelijat kohtaavat vaikeuksia, koska monet suomalaiset terveydenhuollossa työskentelevät ovat kulttuurisesti epäpäteviä.. Suomalaisen terveydenhuollon opetussuunnitelma tulisi käydä läpi, jotta nähtäisiin sisältääkö se riittävästi opetusta monikulttuurisuudesta. Monikulttuurista opetusta on myös tarpeen lisätä pääkaupunkiseudulla. Kulttuurisen kompetenssin mallit tulisi käydä läpi, ja sisällyttää suomalaiseen hoitotyöhön.