Työn imu lastenkotityössä : Työhyvinvointia kehittämässä
Polishsuk, Joni; Viljanen, Tiia (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092019121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092019121
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastenkodin ohjaajien työssä jaksamista, työn imua ja siihen vaikuttavia tekijöitä yksityisessä lastenkodissa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä yksityisen lastenkodin kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, toteutettuna kyselylomakkein. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui satunnaisotannalla 6 työntekijää, mahdollisesta 14 henkilöstä. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Saatuja tuloksia käsiteltiin induktiivisen päättelyn kautta, pyrkien löytämään yhdenmukaista tietoa, jota lastenkoti voisi hyödyntää tulevissa rekrytoinneissaan, sekä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseen.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään työn imun kokemusta kysymällä lastenkodin työntekijöiltä tarmokkuuden, omistautuneisuuden ja työhön uppoutumisen kokemuksista. Termit sisältyvät työn imun teoriaan. Opinnäytetyön tulokset viittasivat siihen, että lastenkodin työntekijät kokivat itsensä energisiksi eli tarmokkaiksi, ja kuvasivat vastauksissaan työilmapiirin ja työkavereiden vaikuttavan omaan hyvinvointiin positiivisesti. Omistautuneisuuden osiossa oli enemmän hajontaa vastauksissa, mutta tärkeimpänä löytönä omistautuneisuudesta havaittiin työntekijöiden kokemus työn merkityksellisyydestä tärkeimpänä aspektina. Työhön uppoutumisen osoituksena oli vastaajista suurimman osan kokemus nopeutuneesta ajan kulusta työvuoroissa. Näistä tuloksista johdettiin erilaisia lähestymistapoja, miten saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää työkentällä.
Opinnäytetyön tulokset ovat osoitus laajasta hyvinvoinnista yksityisessä lastenkodissa, ja opinnäytetyöntekijät näkivät tuloksissa useampia jatkokehitysmahdollisuuksia syvällisempien tutkimusten muodossa. Muun muassa kehityskohteeksi kävisivät työilmapiirin ylläpidon tutkimus, työn merkityksellisyyden tarkastelu syvemmin toisintojen mahdollistamiseksi sekä inspiraation tutkiminen kenttätyössä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, toteutettuna kyselylomakkein. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui satunnaisotannalla 6 työntekijää, mahdollisesta 14 henkilöstä. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Saatuja tuloksia käsiteltiin induktiivisen päättelyn kautta, pyrkien löytämään yhdenmukaista tietoa, jota lastenkoti voisi hyödyntää tulevissa rekrytoinneissaan, sekä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseen.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään työn imun kokemusta kysymällä lastenkodin työntekijöiltä tarmokkuuden, omistautuneisuuden ja työhön uppoutumisen kokemuksista. Termit sisältyvät työn imun teoriaan. Opinnäytetyön tulokset viittasivat siihen, että lastenkodin työntekijät kokivat itsensä energisiksi eli tarmokkaiksi, ja kuvasivat vastauksissaan työilmapiirin ja työkavereiden vaikuttavan omaan hyvinvointiin positiivisesti. Omistautuneisuuden osiossa oli enemmän hajontaa vastauksissa, mutta tärkeimpänä löytönä omistautuneisuudesta havaittiin työntekijöiden kokemus työn merkityksellisyydestä tärkeimpänä aspektina. Työhön uppoutumisen osoituksena oli vastaajista suurimman osan kokemus nopeutuneesta ajan kulusta työvuoroissa. Näistä tuloksista johdettiin erilaisia lähestymistapoja, miten saatuja tuloksia voitaisiin hyödyntää työkentällä.
Opinnäytetyön tulokset ovat osoitus laajasta hyvinvoinnista yksityisessä lastenkodissa, ja opinnäytetyöntekijät näkivät tuloksissa useampia jatkokehitysmahdollisuuksia syvällisempien tutkimusten muodossa. Muun muassa kehityskohteeksi kävisivät työilmapiirin ylläpidon tutkimus, työn merkityksellisyyden tarkastelu syvemmin toisintojen mahdollistamiseksi sekä inspiraation tutkiminen kenttätyössä.