"Minunkin elämä on tärkiä" : Omaishoitajan saama sosiaalinen tuki muistisairaan hoidossa

Abstract

TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja

MARJAANA TAPIO & HANNELE VITIKKA ”MINUNKIN ELÄMÄ ON TÄRKIÄ” Omaishoitajan saama sosiaalinen tuki muistisairaan hoidossa

Opinnäytetyö: 83 sivua ja 32 liitettä Ohjaajat: Kaisa Holma & Hanna-Leena Paakkolanvaara

30.11.2010

Avainsanat: omaishoito, muistisairaudet, sosiaalinen tuki

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata omaishoitajan saamaa sosiaalista tukea omaishoitajuuden aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista sosiaalista tukea omaishoitajat ovat saaneet sekä kartoitettiin omaishoitajien kaipaamaa sosiaalista tukea. Sosiaalinen tuki käsittää tiedollisen, taloudellisen, toiminnallisen ja henkisen tuen muodot. Tutkimuksemme tavoitteena oli laajentaa tietoa omaishoitajan saamasta sosiaalisesta tuesta tulevaa ammattiamme varten. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitotyössä omaishoitajia ohjattaessa ja tuettaessa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Länsi- Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry:n kanssa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista lähestymistapaa. Tiedonhankintatapana käytettiin teemahaastattelua, jonka kohderyhmänä olivat omaishoitajat. Haastattelut tehtiin huhti-toukokuussa 2010. Tutkimuksella etsittiin vastauksia seuraaviin tutkimustehtäviin: Millaista sosiaalista tukea omaishoitaja on saanut läheisen muistisairauden aikana ja millaista sosiaalista tukea muistisairaan omaishoitaja kaipaa. Tutkimukseen osallistui viisi omaishoitajaa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, ja analysointi tapahtui sisällönanalyysiä käyttäen.

Tutkimustulokset osoittivat, että omaishoitajat olivat saaneet hyvin tiedollista tukea, kuten tietoa muistisairaudesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kuntoutus- ja koulutusmahdollisuuksista. Omaishoitajat kokivat saamansa rahallisen tuen liian pieneksi. Omaishoitajat olivat tyytyväisiä heille järjestettyihin toimintoihin, jotka ilmenivät kuntoutuksena, hoitopalveluina ja Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry:n sekä Kelan järjestäminä koulutuksina. Omaishoitajat kokivat saavansa henkistä tukea sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, vertaistuesta, omista harrastuksistaan ja vapaa-ajasta.

Tutkimustulosten perusteella omaishoitajat kaipasivat tietoa käytösoireista ja sosiaalipalveluista muistisairauden alkuvaiheessa. Toiminnalliseen tukeen kaivattiin lisää erilaisia toimintamuotoja sekä taloudelliseen tukeen toivottiin suurempaa rahallista avustusta. Omaishoitajat kaipasivat henkiseen tukeen sosiaalista vuorovaikutusta ja omaa vapaa-aikaa eri toimintoihin. Varhaisen tiedon, erilaisten toimintamuotojen, suuremman rahallisen tuen sekä omaishoitajan vapaa-ajan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarve korostui muistisairaan hoidossa.

ABSTRACT KEMI-TORNIO UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Social Services and Health Care Degree Programme in Nursing Public health nurse

MARJAANA TAPIO & HANNELE VITIKKA “MY LIFE IS IMPORTANT TOO” Caregivers received social support in the memory disorder treatment.

Bachelor’s thesis: 83 pages, 32 appendices Advisors: Kaisa Holma & Hanna-Leena Paakkolanvaara 30.11.2010

Keywords: Informal care, memory disorders, social support

The purpose of this study was to describe received social support during the informal care of memory disordered relative. Study was to determine what kind of social support the caregivers have received and to survey the needed social support. Social support includes informational, economical, functional and psychological forms of support. The aim of this study was to expand knowledge about the social support given to caregivers. The results of the study can be used in the forthcoming health care work to guide and support the caregivers. Study has been done in collaboration with the Länsi- Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto association.

Qualitative approach was used as the research method. The information was gathered by theme-interviewing caregivers, who were the target group of the study. Carers were interviewed in April-May 2010. The study was aimed to answer to following research questions: What kind of social support the caregiver has received during the memory disorder of the relative and what kind of support the caregiver needs. The study involved five caregivers. Research data was gathered with the theme-interview and the analysis of the material was done by using the content analysis method.

The results of the study are indicating that the caregivers had received informative support very well, such as information on memory disorders, social and health services as well as rehabilitation and training opportunities. The caregivers felt that the received financial support was insufficient. The caregivers were happy to organized activities such as rehabilitation, care services and the trainings organized by Omaishoitajat ja Läheiset association and Kela. The carers felt that they receive psychological support from social interaction, peer support, their own hobbies and free time.

According to the study results, caregivers need more information about behavior problems and social services in the beginning of the illness. Carers needed more functions to the operational support and larger financial support. For the psychological support, the carers needed more social interaction and free time. The need of early information, various functions, larger financial support, caregiver’s free time and social interaction was highlighted in the caring of memory disordered person.