Kultajyväkohdennuksien osuvuus eturauhasen syövän sädehoidossa
Rautio, Jussi (2011)
Rautio, Jussi
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101121277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101121277
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sädehoitoa edeltävien kultajyväkohdennuksien osuvuutta eturauhasen syöpää sairastavilla potilailla Oulun yliopistollisen sairaalan sädehoito-osastolla (OYS). Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää röntgenhoitajien koulutuksessa ja potilaan sädehoidon hoidon osuvuuden kehityksen arvioimisessa.
Ennen kultajyväkohdennuksia eturauhasen sädehoidot kohdistettiin lantion alueen luihin. Eturauhasen liikkumisen takia sädehoitoa ei ole tarkkaa kohdistaa lantion alueen luihin. Ratkaisuksi on kehitetty tarkempi kultajyviin perustuva varmistusmenetelmä. Tämä tutkimus vastaa kysymykseen, kuinka paljon tarkempaa on keskimäärin ja suurimmillaan kohdistaa potilaan sädehoito kultajyviin kuin lantion alueen luihin.
Tämä deduktiivinen tutkimus oli retroperspektiivinen, kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui OYS:n potilaista, joiden eturauhasen syövän sädehoito hoidettiin kokonaan vuonna 2009. Tutkimusaineisto koostui 73 potilaan hoitokertojen kohdistuksesta aluksi kultajyviin ja sitten lantionalueen luihin (n=5196).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kultajyväkohdennukset ovat lat-, long- ja vrtsuunnissa keskimäärin 0,75 mm, 2,25 mm ja 2,54 mm tarkempia kuin luiden mukaan kohdennukset. Suurimmillaan luvut olivat 2,40 mm, 5,99 mm ja 7,45 mm. Potilaskohtaisesti tulokset heittelivät suuresti ja osalla potilaista hoidon osuvuuteen on suuri merkitys sillä, kohdistetaanko heidän hoitonsa kultajyviin vai luihin.
Jatkotutkimushaasteita ovat vaihtoehtoisten kohdennusmenetelmien vaikutus annosjakaumiin ja kartiokeila-TT-kohdennuksien tarkkuus ja käytännöllisyys verrattuna kaksiulotteisiin kultajyväkohdennuksiin. Myös eri kohdennusmenetelmien vaikutuksia potilaan elämänlaatuun voitaisiin tutkia.
Ennen kultajyväkohdennuksia eturauhasen sädehoidot kohdistettiin lantion alueen luihin. Eturauhasen liikkumisen takia sädehoitoa ei ole tarkkaa kohdistaa lantion alueen luihin. Ratkaisuksi on kehitetty tarkempi kultajyviin perustuva varmistusmenetelmä. Tämä tutkimus vastaa kysymykseen, kuinka paljon tarkempaa on keskimäärin ja suurimmillaan kohdistaa potilaan sädehoito kultajyviin kuin lantion alueen luihin.
Tämä deduktiivinen tutkimus oli retroperspektiivinen, kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto koostui OYS:n potilaista, joiden eturauhasen syövän sädehoito hoidettiin kokonaan vuonna 2009. Tutkimusaineisto koostui 73 potilaan hoitokertojen kohdistuksesta aluksi kultajyviin ja sitten lantionalueen luihin (n=5196).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kultajyväkohdennukset ovat lat-, long- ja vrtsuunnissa keskimäärin 0,75 mm, 2,25 mm ja 2,54 mm tarkempia kuin luiden mukaan kohdennukset. Suurimmillaan luvut olivat 2,40 mm, 5,99 mm ja 7,45 mm. Potilaskohtaisesti tulokset heittelivät suuresti ja osalla potilaista hoidon osuvuuteen on suuri merkitys sillä, kohdistetaanko heidän hoitonsa kultajyviin vai luihin.
Jatkotutkimushaasteita ovat vaihtoehtoisten kohdennusmenetelmien vaikutus annosjakaumiin ja kartiokeila-TT-kohdennuksien tarkkuus ja käytännöllisyys verrattuna kaksiulotteisiin kultajyväkohdennuksiin. Myös eri kohdennusmenetelmien vaikutuksia potilaan elämänlaatuun voitaisiin tutkia.