Hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytymiseen kohdistuvia interventiotutkimuksia vuosina 2010-2018: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Markkanen, Saara; Nieminen, Aki (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092419234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092419234
Tiivistelmä
Terveydenhuollossa interventiot ovat yleensä tapahtumia, joilla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai käyttäytymiseen. Hoitotyön tulisi nojautua parhaaseen mahdolliseen tutkimusnäyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opiskelijoiden terveyskäyttäytymisen interventiotutkimuksia. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kansainvälisen hankkeen kehittämistyöhön.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Medic- ja Cinahl-tietokannoista ja aineistoa täydennettiin manuaalisella haulla. Hakusanoina käytettiin opiskelijat, hoitotyön opiskelijat, korkeakouluopiskelijat, terveyskäyttäytyminen, interventio, students, nursing students, higher education students, health behavio*, intervention. Aineistoksi valikoitui 11 hoitotieteellistä tutkimusartikkelia. Tutkimusaineisto analysoitiin soveltaen induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää.
Tuloksissa näkyi, että terveyden edistämisen interventioiden tutkimusperinteessä valtavirtaisten terveyskäyttäytymisen osa-alueiden (ravitsemus, painonhallinta, liikunta, lepo, nukkuminen, nautintoaineet) rinnalle tutkimuksen kohteeksi ovat nousseet henkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn teemat (kuten resilienssi, keskittymiskyky, jaksaminen). Useimmilla interventioilla oli myönteisiä vaikutuksia, joskaan tutkimusnäyttöä ei voitu pitää vahvana. Jossain määrin huolestuttavana piirteenä nousi esiin useissa tutkimuksissa, että monet keskeiset terveyskäyttäytymisen mittarit osoittivat vertailuryhmänä olleiden opiskelijoiden terveyskäyttäytymisen heikkenevän opintojen edetessä. Suotuisien käyttäytymismuutosten pysyvyys näytti edellyttävän vahvistamista uuden tavan näennäisen omaksumisen jälkeenkin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Medic- ja Cinahl-tietokannoista ja aineistoa täydennettiin manuaalisella haulla. Hakusanoina käytettiin opiskelijat, hoitotyön opiskelijat, korkeakouluopiskelijat, terveyskäyttäytyminen, interventio, students, nursing students, higher education students, health behavio*, intervention. Aineistoksi valikoitui 11 hoitotieteellistä tutkimusartikkelia. Tutkimusaineisto analysoitiin soveltaen induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää.
Tuloksissa näkyi, että terveyden edistämisen interventioiden tutkimusperinteessä valtavirtaisten terveyskäyttäytymisen osa-alueiden (ravitsemus, painonhallinta, liikunta, lepo, nukkuminen, nautintoaineet) rinnalle tutkimuksen kohteeksi ovat nousseet henkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn teemat (kuten resilienssi, keskittymiskyky, jaksaminen). Useimmilla interventioilla oli myönteisiä vaikutuksia, joskaan tutkimusnäyttöä ei voitu pitää vahvana. Jossain määrin huolestuttavana piirteenä nousi esiin useissa tutkimuksissa, että monet keskeiset terveyskäyttäytymisen mittarit osoittivat vertailuryhmänä olleiden opiskelijoiden terveyskäyttäytymisen heikkenevän opintojen edetessä. Suotuisien käyttäytymismuutosten pysyvyys näytti edellyttävän vahvistamista uuden tavan näennäisen omaksumisen jälkeenkin.