Astma osana varhaisaikuisen elämää
Myllymäki, Soile; Kotkavaara, Titta (2011)
Myllymäki, Soile
Kotkavaara, Titta
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101161382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101161382
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvailla varhaisaikuisten astmaatikkojen pärjäämistä elämässään kroonisen sairautensa kanssa. Tutkimustehtävämme ovat: 1) miten varhaisaikuinen astmaatikko kokee sairautensa osana elämäänsä, ja 2) miten varhaisaikuinen astmaatikko hoitaa sairauttaan.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus, ja suoritimme sen teemahaastatteluna. Haastattelimme opinnäytetyötämme varten neljää 18–25- vuoden ikäistä astmaa sairastavaa varhaisaikuista. Analysoimme aineiston sisällön analyysin avulla. Tutkimustuloksissa ilmeni, että astma rajoitti usean tiedonantajamme fyysistä hyvinvointia. Sairauteen oli sopeuduttu, vaikka sopeutuminen vei kaikilla tiedonantajillamme oman aikansa. Sairauteen oli saatu ohjausta ja tukea. Astma ei rajoittanut merkittävästi tiedonantajiemme sosiaalista elämää. Tällä hetkellä tiedonantajamme kokivat, että heidän astmansa oli hoitotasapainossa. Lääkehoidon rinnalla tiedonantajamme toteuttivat omahoitoa. Tällä hetkellä kaikki tiedonantajamme ovat sitoutuneet hoitoonsa.
Tutkimustuloksissamme kävi ilmi, etteivät kaikki tiedonantajamme olleet saaneet kunnolla ohjausta astman alkuvaiheen aikana. Tämä ohjauksen puute näkyi siinä, ettei hoitoon oltu sitouduttu aluksi kunnolla. Tutkimustulostemme perusteella hoitajien olisi hyvä lisätä ohjausta astman alkuvaiheessa. Ohjauksessa hoitajan tulisi ottaa huomioon sosiaalinen tausta silloin, kun astmaatikko ei saa tukea sairautensa hoitamiseen omaisiltaan. Tutkimustulostemme perusteella kaikki astmaatikot eivät välttämättä halua ottaa tukea vastaan astman alkuvaiheessa, joten tukea on hyvä tarjota astmaatikolle myöhemmin uudelleen huolehtimalla säännöllisistä kontrollikäynneistä.
Opinnäytetyömme oli laadullinen tutkimus, ja suoritimme sen teemahaastatteluna. Haastattelimme opinnäytetyötämme varten neljää 18–25- vuoden ikäistä astmaa sairastavaa varhaisaikuista. Analysoimme aineiston sisällön analyysin avulla. Tutkimustuloksissa ilmeni, että astma rajoitti usean tiedonantajamme fyysistä hyvinvointia. Sairauteen oli sopeuduttu, vaikka sopeutuminen vei kaikilla tiedonantajillamme oman aikansa. Sairauteen oli saatu ohjausta ja tukea. Astma ei rajoittanut merkittävästi tiedonantajiemme sosiaalista elämää. Tällä hetkellä tiedonantajamme kokivat, että heidän astmansa oli hoitotasapainossa. Lääkehoidon rinnalla tiedonantajamme toteuttivat omahoitoa. Tällä hetkellä kaikki tiedonantajamme ovat sitoutuneet hoitoonsa.
Tutkimustuloksissamme kävi ilmi, etteivät kaikki tiedonantajamme olleet saaneet kunnolla ohjausta astman alkuvaiheen aikana. Tämä ohjauksen puute näkyi siinä, ettei hoitoon oltu sitouduttu aluksi kunnolla. Tutkimustulostemme perusteella hoitajien olisi hyvä lisätä ohjausta astman alkuvaiheessa. Ohjauksessa hoitajan tulisi ottaa huomioon sosiaalinen tausta silloin, kun astmaatikko ei saa tukea sairautensa hoitamiseen omaisiltaan. Tutkimustulostemme perusteella kaikki astmaatikot eivät välttämättä halua ottaa tukea vastaan astman alkuvaiheessa, joten tukea on hyvä tarjota astmaatikolle myöhemmin uudelleen huolehtimalla säännöllisistä kontrollikäynneistä.