"Päätöshän on loppupeleissä asiakkaan" : rokottajien asennoituminen ikäihmisten influenssarokotuksiin
Backman, Johanna; Kullaa, Minna; Luurila, Johanna (2009)
Backman, Johanna
Kullaa, Minna
Luurila, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904151982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904151982
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia asenteita suomalaisilla rokottajilla on 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotuksiin, koska rokottajien asenteilla uskotaan olevan yhteys ikäihmisten influenssarokotuskattavuuteen. Työn tavoitteena oli saada ajankohtaista tietoa suomalaisten rokottajien erilaisista rokotusasenteista ja -käsityksistä. Opinnäytetyö tehtiin osana Terveyden edistäminen rokottamalla -projektia ja sen yhteistyötaho oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta, rokottajien haastatteluista ja saadun aineiston analyysista. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta muotoiltiin väittämiä, joista haastattelun runko muodostui. Laadullisena asennetutkimuksena tehdyn haastattelun aineistoa tulkittiin käyttämällä sisällön analyysia.
Rokottajien asenteiden muodostumiseen vaikuttavat influenssarokotetta koskevat tiedot ja käsitykset sekä rokottamiseen liittyvät tunteet ja kokemukset. Asenteella on merkitystä asiakaskontakteissa. Opinnäytetyössä selvisi, että haastatellut hoitajat kokivat tietävänsä riittävästi influenssasta ja influenssarokotteesta. Kaikkien tiedot eivät kuitenkaan olleet täysin ajan tasalla. Haastatellut hoitajat
pitivät influenssaa pääosin vakavana sairautena. Osa hoitajista uskoi, että rokote voi aiheuttaa influenssan tai flunssan. Rokotteesta aiheutuvat haittavaikutukset olivat hoitajien mielestä harvinaisia.
Työssä havaittiin, etteivät kaikki hoitajat tunnista omia vaikutusmahdollisuuksiaan ikäihmisen päätöksentekoon influenssarokotteen ottamisessa. Influenssarokotteesta ja sen haittavaikutuksista tai hyödyistä kertomista ei koettu vaikuttamiseksi, vaikka juuri informaation antamisella rokotettavalle on tutkimusten mukaan vaikutusta ikäihmisten rokotushalukkuuteen. Jotkut hoitajat näkivät itsensä vain
puolueettomina tiedon välittäjinä. Lisäksi osa hoitajista vieroksui rokotteen suosittelua ja toivoi ikäihmisten tekevän päätöksensä itsenäisesti.
Opinnäytetyössä saavutettua tietoa voidaan hyödyntää sekä nykyisten että tulevien rokottajien koulutuksessa. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää koulutuksen vaikuttavuuteen. Hoitajille pitäisi myös tähdentää heidän rooliaan terveyden edistäjinä ja asiantuntijoina, joilla on vaikutusmahdollisuus ikäihmiseen.
Opinnäytetyö koostuu kirjallisuuskatsauksesta, rokottajien haastatteluista ja saadun aineiston analyysista. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta muotoiltiin väittämiä, joista haastattelun runko muodostui. Laadullisena asennetutkimuksena tehdyn haastattelun aineistoa tulkittiin käyttämällä sisällön analyysia.
Rokottajien asenteiden muodostumiseen vaikuttavat influenssarokotetta koskevat tiedot ja käsitykset sekä rokottamiseen liittyvät tunteet ja kokemukset. Asenteella on merkitystä asiakaskontakteissa. Opinnäytetyössä selvisi, että haastatellut hoitajat kokivat tietävänsä riittävästi influenssasta ja influenssarokotteesta. Kaikkien tiedot eivät kuitenkaan olleet täysin ajan tasalla. Haastatellut hoitajat
pitivät influenssaa pääosin vakavana sairautena. Osa hoitajista uskoi, että rokote voi aiheuttaa influenssan tai flunssan. Rokotteesta aiheutuvat haittavaikutukset olivat hoitajien mielestä harvinaisia.
Työssä havaittiin, etteivät kaikki hoitajat tunnista omia vaikutusmahdollisuuksiaan ikäihmisen päätöksentekoon influenssarokotteen ottamisessa. Influenssarokotteesta ja sen haittavaikutuksista tai hyödyistä kertomista ei koettu vaikuttamiseksi, vaikka juuri informaation antamisella rokotettavalle on tutkimusten mukaan vaikutusta ikäihmisten rokotushalukkuuteen. Jotkut hoitajat näkivät itsensä vain
puolueettomina tiedon välittäjinä. Lisäksi osa hoitajista vieroksui rokotteen suosittelua ja toivoi ikäihmisten tekevän päätöksensä itsenäisesti.
Opinnäytetyössä saavutettua tietoa voidaan hyödyntää sekä nykyisten että tulevien rokottajien koulutuksessa. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää koulutuksen vaikuttavuuteen. Hoitajille pitäisi myös tähdentää heidän rooliaan terveyden edistäjinä ja asiantuntijoina, joilla on vaikutusmahdollisuus ikäihmiseen.