Vanhempien kokemuksia seksuaalineuvonnasta äitiysneuvolassa
Luoma-Lammi, Mira (2011)
Luoma-Lammi, Mira
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101281841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201101281841
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla vanhempien kokemuksia äitiysneuvolassa saadusta seksuaalineuvonnasta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä omaa ammatillista kasvua ja kehitystä. Seksuaalineuvonta on osa kätilöntyötä, mikä mainitaan kätilötyön eettisissä ohjeissa. Asiakkaiden ja potilaiden kanssa tulee keskustella seksuaalisuudesta.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla sekä sähköpostikysymyksillä. Teemahaastattelu tehtiin yhdelle pariskunnalle ja sähköpostitse vastasi viisi äitiä. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimustuloksista muodostui neljä yläluokkaa, joita olivat puheeksi ottaminen, ohjausmuodot, tunteet sekä eettisyys. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat olivat saaneet vaihtelevasti seksuaalineuvontaa äitiysneuvolassa. Terveydenhoitajat, lääkärit sekä vanhemmat olivat ja eivät olleet ottaneet puheeksi seksuaalineuvontaan liittyviä aiheita. Seksuaalineuvontaa oli annettu raskauden eri vaiheissa äideille, molemmille vanhemmille sekä perhevalmennusryhmille. Aiheina olivat olleet seksi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, fyysiset muutokset synnytyksen jälkeen, parisuhde, tunteet sekä väsymys. Ohjausmuotoina oli käytetty keskustelemista, kyselemistä, luennoimista sekä kirjallista materiaalia, jota oli annettu oppaina, lehtiartikkeleina ja monisteina. Seksuaalineuvonnan yhteydessä vanhemmat kuvailivat omia tunteitaan olleen kiinnostus, uteliaisuus, hämmennys, pelko, arkuus, turhautuneisuus sekä tyytyväisyys. Vanhempien omiin tiedontarpeisiin oli vastattu vaihtelevasti. Vanhemmat kokivat työntekijöiden olleen sekä ammattimaisia että epäammattimaisia. He odottivat työntekijältä asiantuntijuutta seksuaalineuvonnan aiheista. Vanhemmat kuvailivat työntekijöiden herättäneen vaihtelevasti luotettavuutta.
Tutkimustuloksista hyötyvät hoitotyön opiskelijat ja äitiysneuvolan työntekijät. He saavat tietoa vanhempien kokemuksista. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää äitiysneuvolan seksuaalineuvonnan kehittämisessä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla sekä sähköpostikysymyksillä. Teemahaastattelu tehtiin yhdelle pariskunnalle ja sähköpostitse vastasi viisi äitiä. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimustuloksista muodostui neljä yläluokkaa, joita olivat puheeksi ottaminen, ohjausmuodot, tunteet sekä eettisyys. Tutkimustulosten mukaan vanhemmat olivat saaneet vaihtelevasti seksuaalineuvontaa äitiysneuvolassa. Terveydenhoitajat, lääkärit sekä vanhemmat olivat ja eivät olleet ottaneet puheeksi seksuaalineuvontaan liittyviä aiheita. Seksuaalineuvontaa oli annettu raskauden eri vaiheissa äideille, molemmille vanhemmille sekä perhevalmennusryhmille. Aiheina olivat olleet seksi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, fyysiset muutokset synnytyksen jälkeen, parisuhde, tunteet sekä väsymys. Ohjausmuotoina oli käytetty keskustelemista, kyselemistä, luennoimista sekä kirjallista materiaalia, jota oli annettu oppaina, lehtiartikkeleina ja monisteina. Seksuaalineuvonnan yhteydessä vanhemmat kuvailivat omia tunteitaan olleen kiinnostus, uteliaisuus, hämmennys, pelko, arkuus, turhautuneisuus sekä tyytyväisyys. Vanhempien omiin tiedontarpeisiin oli vastattu vaihtelevasti. Vanhemmat kokivat työntekijöiden olleen sekä ammattimaisia että epäammattimaisia. He odottivat työntekijältä asiantuntijuutta seksuaalineuvonnan aiheista. Vanhemmat kuvailivat työntekijöiden herättäneen vaihtelevasti luotettavuutta.
Tutkimustuloksista hyötyvät hoitotyön opiskelijat ja äitiysneuvolan työntekijät. He saavat tietoa vanhempien kokemuksista. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää äitiysneuvolan seksuaalineuvonnan kehittämisessä.