Hapatekonsentraattien kylmäkuivausprosessin tehostaminen ja säilyvyystulosten mallintaminen
Martikainen, Jani (2009)
Martikainen, Jani
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904232131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904232131
Tiivistelmä
Insinöörityössä tehostettiin käytössä olevia hapatekonsentraattien kylmäkuivausohjelmia. Lisäksi työssä mallinnettiin hapatejauheiden elävyyden laskua säilytyksessä eri lämpötiloissa sekä eri suoja-ainepitoisuuksilla. Erilaisia hapatetuotteita oli kolme.
Kylmäkuivausohjelmia tehostettaessa muokattiin vain kuivauksen primäärikuivausvaihetta. Primäärikuivausvaihetta lyhennettiin sekä muutettiin sen lämpötilagradienttia. Monen erillisen lämpötilannoston sijaan lämpötilannosto suoritettiin yhdessä tai kahdessa vaiheessa.
Kolmesta tuotteesta yksi säilyi yhtä hyvin säilytyksessä muokatulla ohjelmalla kuivattuna kuin alkuperäisellä ohjelmalla kuivattuna. Tämän hapatteen muokattu kylmäkuivausohjelma lyheni 11,4 % alkuperäisestä ohjelmasta. Toisesta hapatejauheesta ei saatu vertailu-kelpoista tuotetta, kun käytettiin muokattua ohjelmaa. Viimeinen tuote ei säilynyt säilytyksessä muokatulla ohjelmalla kuivattuna yhtä hyvin kuin alkuperäisellä kylmäkuivausohjelmalla.
Hapatejauheiden säilyvyyksistä tehtiin matemaattiset mallit. Mallin tarkkuus testattiin yhden hapatejauheen aikaisemmista tuloksista. Mallin avulla voidaan ennustaa hapatejauheen elävyyttä eri lämpötiloissa ja eri ajanhetkillä. Mallin tulos erosi määritetystä tuloksesta keskimäärin 0,218 dekadia.
Mallien perusteella huomattiin, että eri hapatteiden kuolemisen aktivaatioenergiat eivät olleet samaa luokkaa toistensa kanssa, mikä viittaa siihen, että eri hapatteissa tapahtuu eri reaktioita, jotka ovat kriittisiä hapatebakteerin selviämiselle.
Tuotantoon voisi harkita ottaa käyttöön ohjelma, jolla kuivattiin hapatejauhe, joka säilytti samat ominaisuudet säilytyksessä kuin alkuperäisellä ohjelmalla kuivattaessa. Kuivauksesta täytyisi tehdä toistoja, joiden jälkeen ohjelma voidaan ottaa käyttöön tuotannossa pienemmin riskein.
Kylmäkuivausohjelmia tehostettaessa muokattiin vain kuivauksen primäärikuivausvaihetta. Primäärikuivausvaihetta lyhennettiin sekä muutettiin sen lämpötilagradienttia. Monen erillisen lämpötilannoston sijaan lämpötilannosto suoritettiin yhdessä tai kahdessa vaiheessa.
Kolmesta tuotteesta yksi säilyi yhtä hyvin säilytyksessä muokatulla ohjelmalla kuivattuna kuin alkuperäisellä ohjelmalla kuivattuna. Tämän hapatteen muokattu kylmäkuivausohjelma lyheni 11,4 % alkuperäisestä ohjelmasta. Toisesta hapatejauheesta ei saatu vertailu-kelpoista tuotetta, kun käytettiin muokattua ohjelmaa. Viimeinen tuote ei säilynyt säilytyksessä muokatulla ohjelmalla kuivattuna yhtä hyvin kuin alkuperäisellä kylmäkuivausohjelmalla.
Hapatejauheiden säilyvyyksistä tehtiin matemaattiset mallit. Mallin tarkkuus testattiin yhden hapatejauheen aikaisemmista tuloksista. Mallin avulla voidaan ennustaa hapatejauheen elävyyttä eri lämpötiloissa ja eri ajanhetkillä. Mallin tulos erosi määritetystä tuloksesta keskimäärin 0,218 dekadia.
Mallien perusteella huomattiin, että eri hapatteiden kuolemisen aktivaatioenergiat eivät olleet samaa luokkaa toistensa kanssa, mikä viittaa siihen, että eri hapatteissa tapahtuu eri reaktioita, jotka ovat kriittisiä hapatebakteerin selviämiselle.
Tuotantoon voisi harkita ottaa käyttöön ohjelma, jolla kuivattiin hapatejauhe, joka säilytti samat ominaisuudet säilytyksessä kuin alkuperäisellä ohjelmalla kuivattaessa. Kuivauksesta täytyisi tehdä toistoja, joiden jälkeen ohjelma voidaan ottaa käyttöön tuotannossa pienemmin riskein.