Hyötysuhteen vaikutus SFP-lukuun
Ojala, Marko (2010)
Ojala, Marko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120216802
Tiivistelmä
Työssä perehdytään SFP-lukuun eli rakennuksen ilmanvaihdon tehokkuuden määrittämiseen suhteessa sen käyttämään sähkötehoon.
Tarkoitus oli selvittää erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan koulun yhden ilmanvaihtokoneen SFP-luku sen eri käyttönopeuksilla sekä selvittää, kuinka siihen liittyvien laitteiden hyötysuhteet vaikuttavat tulokseen. Työhön kuului myös pohtia, olisiko tällaisen työn teettäminen oppilastyönä mielekästä ja kuinka se olisi käytännössä järkevä toteuttaa.
Mittaukset suoritettiin sähkötehomittarilla, joka kykenee mittaamaan tehon kolmesta vaiheesta samanaikaisesti sekä ilmanpainemittarilla käyttäen viiden pisteen menetelmää. Mittaukset saatiin tehtyä vain yhdellä ilmanvaihdon nopeudella, koska rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän automatiikka ei ollut kunnossa. Eri toimintapisteiden tulokset selvitettiin laskemalla.
Saatujen mittaus- ja laskutulosten perusteella tutkittu ilmanvaihtolaitteisto toteuttaa helposti asetetut vaatimukset. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että SFP-luvun osoittama sähkötehokkuus paranee ilmavirran pienentyessä, vaikka laitteiden hyötysuhteet huononevat.
Tällaisen työn teettäminen oppilastyönä on järkevää, koska siinä joudutaan soveltamaan sekä sähkö- että ilmanvaihtopuolen opintoja.
Tarkoitus oli selvittää erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan koulun yhden ilmanvaihtokoneen SFP-luku sen eri käyttönopeuksilla sekä selvittää, kuinka siihen liittyvien laitteiden hyötysuhteet vaikuttavat tulokseen. Työhön kuului myös pohtia, olisiko tällaisen työn teettäminen oppilastyönä mielekästä ja kuinka se olisi käytännössä järkevä toteuttaa.
Mittaukset suoritettiin sähkötehomittarilla, joka kykenee mittaamaan tehon kolmesta vaiheesta samanaikaisesti sekä ilmanpainemittarilla käyttäen viiden pisteen menetelmää. Mittaukset saatiin tehtyä vain yhdellä ilmanvaihdon nopeudella, koska rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän automatiikka ei ollut kunnossa. Eri toimintapisteiden tulokset selvitettiin laskemalla.
Saatujen mittaus- ja laskutulosten perusteella tutkittu ilmanvaihtolaitteisto toteuttaa helposti asetetut vaatimukset. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että SFP-luvun osoittama sähkötehokkuus paranee ilmavirran pienentyessä, vaikka laitteiden hyötysuhteet huononevat.
Tällaisen työn teettäminen oppilastyönä on järkevää, koska siinä joudutaan soveltamaan sekä sähkö- että ilmanvaihtopuolen opintoja.