Historian lehtien havinaa : suomalaisen optikkokoulutuksen historiaa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suomalaisen optikkokoulutuksen historiaa ja kehittymistä sen ensi vaiheilta aina vuoteen 2008 saakka. Työn varsinainen tutkimuksellinen pääpaino oli 1970-luvun loppupuolella, jolloin aiemmin yksityinen koulutus siirtyi valtiolle, sekä uuden Metropolia Ammattikorkeakoulun syntyhetkissä, vuonna 2008.

Tutkimusmenetelminä käytettiin historiantutkimukselle tyypillisiä menetelmiä. Suuri osa tutkimusmateriaalista saatiin haastattelemalla optisen alan ja optikkokoulutuksen parissa toimineita henkilöitä. Materiaalina oli myös erilaisia vanhojen, optiseen alaan liittyvien, kokouksien pöytäkirjoja, lehtiartikkeleita, Kojemaakarista optikoksi –kirja sekä vanhoja koulujen ja opistojen vuosikertomuksia.

Optikkokoulutus on muuttunut vuosien saatossa kisälli-mestari –suhteesta ammattikorkeakouluopinnoiksi. Muutos on ollut koulutusjärjestelmällisesti merkittävä, mutta kaikki muutokset eivät ole olleet varsinaisen optikkokoulutuksen kannalta kovin suuria. Suomessa koulutus alkoi kurssimuotoisena, ja vaihe vaiheelta siirryttiin kohti koulumuotoista opetusta. Alkuun olivat eri liittojen koulut, jotka myöhemmin yhdistyivät. Vähitellen siirryttiin kohti terveydenhuolto-oppilaitosta ja sitä kautta ammattikorkeakoulua.

Tutkimusaiheen huolellinen rajaus oli merkittävässä roolissa tutkimuksen edetessä, sillä mitä enemmän lähteitä oli käytettävissä, sitä enemmän tutkimus pyrki laajenemaan alkuperäisestä suunnitelmasta.

The aim of this final project was to examine changes and development of the educational system of the optical field in Finland from the early steps of education to today’s Metropolia University of Applied Sciences.

The methods used in the study were based on those typical in an historical review. Beforehand, we studied various related texts. Next, we planned out the type of material we would use in the study. Interviewing opticians and a former headmaster expanded the breadth of our information. During interviews, a tape recorder was used to prevent misinterpretation between the interviewer and interviewee. Historical documents and transcripts from meetings concerning the education were also critically examinated in order to create a reliable study. From all of the available material we narrowed down the sources used later in the study.

The outcome of this is a study that processes the history and temporal development of the education within the optical field. The path from when a master optician taught his apprentice the various aspects of the trade, to the modern Degree Course of Optometry, has been long and varying.

The changes have been remarkable but not all them have affected the actual schooling.