Pesu- ja kuivauslaitteiston soveltuvuuden selvittäminen piensalaateille
Timonen, Olli (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100819695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100819695
Tiivistelmä
Insinöörityö tehtiin Suomessa toimivalle Apetit-yritykselle. Työssä selvitettiin Apetitin pesu- ja kuivauslaitteiston soveltuvuutta käsittelyherkille pikkusalaateille. Tutkimus suoritettiin ajamalla babypinaattia pesurin ja lingon läpi ja vertaamalla sitä käsittelemättömiin näytteisiin.
Työhön valittiin tutkittavaksi materiaaliksi babypinaatti, koska sen oletettiin vahingoittuvan herkemmin käsittelyissä muihin piensalaatteihin verrattuna. Näytteitä pestiin ja kuivattiin Apetitin tiloissa. Lingottuja näytteitä verrattiin myös käsittelemättömiin ja vain pestyihin näytteisiin. Linkous suoritettiin eri nopeuksilla (200–800 rpm). Analysointimenetelmäksi valikoitui vahingoittuneita kudoksia värjäävä Evans Blue -värjäys sekä silmämääräinen tarkastelu. Värjätyt lehdet valokuvattiin digitaalisella järjestelmäkameralla. Väriaineella värjääntynyttä pinta-alaa mitattiin Imagej- sekä Ilastik-kuvankäsittelysovelluksilla. Työssä myös tutustuttiin markkinoilla oleviin laitteistoihin, joita voisi käyttää piensalaattien pesussa ja kuivauksessa.
Lingottuihin lehtiin syntyi kokeissa silmämääräisesti havaittavia repeämiä ja taitoksia enemmän verrattuna linkoamattomiin näytteisiin. Värjäyksessä oli havaittavissa vastaavasti vahingoittuneita alueita enemmän lingotuissa kuin linkoamattomissa näytteissä. Myös pesemättömissä näytteissä oli havaittavissa vahingoittuneita alueita. Lehden sijainti ja asento linkouskorissa voisi vaikuttaa lehden kuntoon, mikä selittäisi hieman vaihtelevia tuloksia.
Nykyisellä pesu- ja kuivauslaitteistolla aiheutuu vahinkoa herkemmille piensalaateille. Lehdet repeytyvät ja taittuvat pesussa ja linkouksessa. Tulosten perusteella olisi syytä harkita uuden laitteiston hankkimista, jos tavoitteena on tuottaa piensalaatteja. Lehdistä voisi irrottaa ylimääräisen pesuveden ilmavirralla, mikä onnistuu tunnelikuivaimella. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, miten tunnelikuivaus vaikuttaa lehtien laatuun, ja verrata tuloksia lingottuihin lehtiin.
Työhön valittiin tutkittavaksi materiaaliksi babypinaatti, koska sen oletettiin vahingoittuvan herkemmin käsittelyissä muihin piensalaatteihin verrattuna. Näytteitä pestiin ja kuivattiin Apetitin tiloissa. Lingottuja näytteitä verrattiin myös käsittelemättömiin ja vain pestyihin näytteisiin. Linkous suoritettiin eri nopeuksilla (200–800 rpm). Analysointimenetelmäksi valikoitui vahingoittuneita kudoksia värjäävä Evans Blue -värjäys sekä silmämääräinen tarkastelu. Värjätyt lehdet valokuvattiin digitaalisella järjestelmäkameralla. Väriaineella värjääntynyttä pinta-alaa mitattiin Imagej- sekä Ilastik-kuvankäsittelysovelluksilla. Työssä myös tutustuttiin markkinoilla oleviin laitteistoihin, joita voisi käyttää piensalaattien pesussa ja kuivauksessa.
Lingottuihin lehtiin syntyi kokeissa silmämääräisesti havaittavia repeämiä ja taitoksia enemmän verrattuna linkoamattomiin näytteisiin. Värjäyksessä oli havaittavissa vastaavasti vahingoittuneita alueita enemmän lingotuissa kuin linkoamattomissa näytteissä. Myös pesemättömissä näytteissä oli havaittavissa vahingoittuneita alueita. Lehden sijainti ja asento linkouskorissa voisi vaikuttaa lehden kuntoon, mikä selittäisi hieman vaihtelevia tuloksia.
Nykyisellä pesu- ja kuivauslaitteistolla aiheutuu vahinkoa herkemmille piensalaateille. Lehdet repeytyvät ja taittuvat pesussa ja linkouksessa. Tulosten perusteella olisi syytä harkita uuden laitteiston hankkimista, jos tavoitteena on tuottaa piensalaatteja. Lehdistä voisi irrottaa ylimääräisen pesuveden ilmavirralla, mikä onnistuu tunnelikuivaimella. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, miten tunnelikuivaus vaikuttaa lehtien laatuun, ja verrata tuloksia lingottuihin lehtiin.